Kyvykkyydet, jotka ratkaisevat digitalisaatiossa onnistumisen

Organisaatioissa laaditaan digistrategioita ja käynnistellään hankkeita, jotka tähtäävät kilpailuedun saamiseen digitalisaation keinoin.

Miten kilpailuetua voidaan saavuttaa?

Miten toiminnan kehittäminen onnistuu?

Käsittelen tässä artikkelissa kyvykkyyksiä, jotka ratkaisevat sen, onnistuuko organisaatio tässä.

Lue, mitkä kyvykkyydet ratkaisevat digitalisaatiossa menestymisen.

Kyvykkyys nro 1: IT-infran ja IT-järjestelmien muodostama perusta

Nyt kerron, miksi yrityksen pitäisi olla kiinnostunut sen IT-infran ja IT-järjestelmien luomasta perustasta.

Moni johtaja ei ymmärrä, miksi konepellin alla oleva tekniikka on tärkeää.

Organisaation IT-infran rakenne ja käytössä olevat järjestelmät määrittelevät pitkälti sitä, mitä niiden varaan voi rakentaa. 

Tämän vuoksi IT-infraa ja järjestelmien muodostamaa teknologista perustaa pitää kehittää määrätietoisesti.

Perusta

IT-infra ja IT-arkkitehtuuri muodostavat digitalisaation perustan.

Tähän kuuluu IT-infra-arkkitehtuurin rakentaminen sellaiseksi, että se mahdollistaa uusien teknologioiden järkevän hyödyntämisen.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi tietoliikennearkkitehtuurin kehittämistä, konesaliratkaisun uudistamista ja pilvipalveluiden liittämistä osaksi IT-infraa.

 

IT-strategia opas

Tilaa ILMAINEN opas

IT-strategian laatimiseksi

Tilaan ilmaisen oppaan, jossa kerrotaan, miten voin laatia liiketoimintalähtöisen IT-strategian.

Oletko kiinnostunut arkkitehtuurityöstä? Lue lisää siitä, miksi kokonaisarkkitehtuuri on tärkeää.

 

Kyvykkyys nro 2: Kumppaniverkoston hyödyntäminen

Lue, miksi kumppaniverkoston hyödyntäminen on niin tärkeää.

Koska nykyteknologiat tuovat niin paljon mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiselle, eivät minkään organisaation omat resurssit riitä kehitystyöhön ilman osaavia kumppaneita.

Yksi keskeisistä kyvykkyyksistä, jotka ratkaisevat kehitysprojektien onnistumisen, liittyy kumppanien hyödyntämiseen.

Organisaation pitää oppia tekemään yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Kuitenkaan perinteinen malli, jossa asiakas määrittelee tiukasti sen, mitä haluaa, ei enää toimi.

Vaaditaan kumppaniutta, yhteistä matkaa, jossa organisaatiot tekevät syvää yhteistyötä. Tämä vaatii tiedon jakamista ja avoimuutta. Se puolestaan vaatii uutta ajattelua ja luottamusta. Vanha malli, jossa tietoa pantataan, ei enää toimi.

Kyvykkyys halllita kumppaniverkostoa on tärkeää.

Toimiva kumppaniverkosto vauhdittaa kehittämistä

Kyvykkyys nro 3: Työkalut, joilla yhteistyötä tehdään

Jotta yhteistyö voi onnistua eri tiimien ja organisaatioiden välillä, organisaatiorajoista ja maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta, tarvitaan hyviä työkaluja.

Edelleenkään ei ole itsestään selvää, että käytössä on sellaisia työkaluja, joilla voidaan muodostaa uusia ryhmätyötiloja, pitää videoneuvotteluja eri organisaatioiden välillä, tallentaa ja jakaa tietoja joustavasti.

Esimerkiksi Skype for Business toimii hyvin kahden ihmisen välillä, mutta jos kokonaisia tiimejä ja neuvotteluhuoneita halutaan kytkeä yhteen, tarvitaan edelleen tehokkaampia videoneuvottelujärjestelmiä.

Jo vuosia on ollut päivänselvää, että jokaisella työntekijällä on oma sähköpostilaatikko. Nykyään voisi kysyä, onko jokaisella työntekijällä henkilökohtainen virtuaalinen neuvotteluhuone, jossa kokonaiset tiimit kokoontuvat.

Tehokkaat ryhmätyövälineet auttavat verkostojen hyödyntämisessä.

Tämä jo muut nykyaikaiset työkalut, joilla rakennetaan digitaalista työpaikkaa, auttavat ihmisiä tekemään työtään tehokkaammin yhdessä. Näin saadaan enemmän aikaan. Aikaansaaminen on yksi keskeisistä erottavista tekijöistä organisaatioiden välillä.

Kyvykkyys nro 4: Tietomallien ja master datan hallinta

Yksi keskeisimpiä etuja, mitä digitalisaatio tuo tullessaan, on tiedon lisääntyminen. Kaikesta voidaan kerätä enemmän tietoa kuin aiemmin.

Tämä johtaa datamassojen kasvamiseen. Samalla kasvaa tarve yhdistellä eri toiminteiden keräämiä tietoja.

Helppo esimerkki tästä on asiakkaaseen liittyvä tieto.

Jos asiakkaista on aiemmin ollut tietoja lähinnä laskutusjärjestelmässä, nyt tähän tietoon halutaan lisätä tietoja esimerkiksi ostoista, yhteyshenkilöistä, sopimuksista ja niiden päättymisistä, kiinnostuksen kohteista ja mieltymyksistä.

Näitä tietoja kerätään useiden järjestelmien avulla. Tämä kaikki vaatii paljon integraatioita ja tietomallien rakentamista. Yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa ei ole liikaa tällaista osaamista.

arkkitehtuuri

Toimiva master datan hallinta on välttämätöntä digitalisaatiossa.

Kun tiedon keräämiseen ja järjestelmien integrointiin liittyviä projekteja käynnistetään, joudutaan miettimään monia kysymyksiä:

  • Mikä järjestelmä toimii minkäkin tiedon master-järjestelmänä?
  • Millainen hallintamalli master datan hallintaa varten rakennetaan?
  • Mihin tietoja kerätään - pilveen vai johonkin omassa ympäristössä olevaan järjestelmään
  • Miten tieto virtaa eri järjestelmien välillä ja millaisia integraatioita pitää käytännössä tehdä?
  • Miten tietosuojadirektiivin vaatimuksista huolehditaan?


Lue hyvä artikkeli data-vetoisesta digitalisaatiosta.


Kyvykkyys nro 5: Tuote- ja palvelukehityksen hallinta

Moni organisaatio näkee teknologioiden mahdollisuudet ja käynnistää kehitysprojekteja, joissa otetaan käyttöön uutta teknologiaa.

Samaan aikaan palveluiden merkitys on kasvanut, ja tämän vuoksi lähes jokaisessa yrityksessä on käynnissä palvelukehitysprojekteja.

Kaikki näissä hankkeissa mukana olleet tietävät, että palvelukehityksen johtaminen ei ole yksinkertaista.

Miten varmistetaan se, että kehitysprojektit tuottavat tuloksia, ja että kaikkia uusia ominaisuuksia tai mahdollisuuksia ei yritetä saada aikaan kerralla?

Myynti haluaa päästä myymään uusia tuotteita ja kehitysprojektien pitäisi alkaa tuottamaan kassavirtaa. Tämän vuoksi ominaisuuksia pitää koota tuote- ja palveluversioihin, joita julkaistaan tasaisin väliajoin.

Tuotekehityksen hallinta ja tuotteiden elinkaaren hallinta on keskeistä digitalisaatiossa.

Monessa organisaatiossa on liian vähän palvelutuotteiden hallintaan liittyvää osaamista. Kun jostain tuotteesta tai palvelusta on ulkona useita versioita, pitää alkaa miettimään tuotteiden elinkaaria.

Tämäkin voi olla vierasta monille organisaatioille.

Toimivan ohjausmallin ja prosessien rakentaminen tuote- ja palvelukehityksen hallintaan on työ, joka ei mene hukkaan.

Toimivaa prosessia voidaan toteuttaa uudelleen ja uudelleen, kun teknologioiden kehittyessä käynnistetään uusia kehitysohjelmia ja projekteja.

Kyvykkyys nro 6: Kyky saada asioita aikaan

Digitalisaation onnistunut hyödyntäminen vaatii sitä, että organisaatio tulee paremmaksi omassa ydintoiminnassaan samalla kun se ottaa käyttöön uusia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yritys tai julkinen organisaatio kehittyy toimintansa kehittämisessä. Ideat eivät saa jäädä ideoiksi, vaan niitä pitää pystyä toteuttamaan.

Tilaa uutiskirje

Saat tiedon uusimmista blogikirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Uskoisin, että tässä moni organisaatio kompastuu. On helppoa ideoida ja laatia visioita, mutta jokapäiväisten kiireiden keskellä on hyvin vaikea saada uusia, vaikeitakin asioita aikaiseksi.

Tämä pitää paikkansa erityisesti suomalaisissa organisaatioissa, joiden kehitysresurssit ovat yleensä suhteellisen rajatut.

Tämä kyvykkyys on kaikkein tärkein kaikista tässä listatuista kyvykkyyksistä.

Kykyä saada aikaiseksi ei voi korostaa liikaa. Tämähän ei liity pelkkään digitalisaatioon, vaan aivan kaikkeen toimintaan. Ne, jotka saavat aikaiseksi, pärjäävät.

Kyvykkyys nro 7: Siilojen purkaminen

Jos toiminta on siiloutunutta, ja yhteistyö eri yksiköiden välillä on haastavaa, ei digitalisaatio poista näitä näkymättömiä raja-aitoja.

Niitä pitää pystyä purkamaan aktiivisesti, jotta siiloutumisesta päästään eroon. Koska moni digitalisaation hyöty liittyy tiedon joustavaan kulkuun organisaation eri osien välillä, on välttämätöntä purkaa perinteisten linjaorganisaatioiden rajoja.

Siilot

Siilot estävät tehokkaasti digitalisaatiossa onnistumista.

 

Olen käsitellyt tässä artikkelissa kyvykkyyksiä, jotka ratkaisevat sen, onnistuuko organisaatio suunnitelmissaan digitalisoida toimintaansa.

Tarvittavia kyvykkyyksiä on tietysti muitakin. Tässä kirjoituksessa mainituista seikoista näkee, että digitalisaation onnistunut toteuttaminen ei vaadi mitään erityisosaamista.

Se vaatii hyvin johdettua ja hyvin toimivaa organisaatiota. Kaikesta kuitenkin näkee, että digitalisaatiota ei kukaan saa yksin aikaan. Siihen tarvitaan yhteistyötä ja pitkäjännitteisyyttä.

Etsitkö apua digistrategian laatimiseen?

Lue lisää digistrategian laatimisesta.

Jos taas olet kiinnostunut IT-strategian laatimisesta, saatat olla syistä, joiden vuoksi menestyvä yritys laatii IT-strategian.


Tilaa blogipäivitykseni sähköpostiisi, niin saat heti tiedon uusista artikkeleistani.

Tilaa uutiskirje

Saat tiedon uusimmista blogikirjoituksista suoraan sähköpostiisi.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.