Näin arvioit, onko teidän IT digitalisaatiossa menestymisen vaatimalla tasolla

Etsitkö neuvoja, miten voisitte menestyä digitalisaatiossa?

Tiedät varmasti, että teidän pitäisi parantaa asiakaskokemusta, tehostaa sisäistä toimintaa, johtaa tiedolla, mahdollistaa sovellusten käyttö mobiililaitteella, käyttää pilvipalveluja jne.

Ehkä mietit, miten tässä kaikessa voi onnistua?

IT-liiketoiminta yhteistyö

Oletko miettinyt, millä tasolla teidän yhteistyö liiketoimintojen ja IT:n välillä on?

Tässä kirjoituksessa kerron, miten voit parantaa yhteistyötä liiketoimintojen ja IT:n välillä.

Saat mm. tietää, miksi yhteistyö liiketoimintojen ja IT:n välillä on yksi digitalisaatiossa menestymistä ennustava tekijä.

Lisäksi kerron, mistä huono yhteistyö saattaa johtua.

Annan myös vinkkejä, miten yhteistyötä voi paranta

Kun olet lukenut kirjoituksen:

  1. Ymmärrät, miksi digitalisaatiossa on vaikea onnistua ilman hyvää yhteistyötä tietohallinnon kanssa
  2. Osaat arvioida, minkä tasoinen teidän tietohallinto on?
  3. Osaat parantaa yhteistyötä liiketoiminnan ja IT:n välillä

En ole keksinyt liiketoimintojen ja IT:n välisen yhteistyön merkitystä digitalisaatiossa itse. Liiketoimintayhteistyön merkitys näkyy hyvin tutkimuksesta, josta kerron seuraavaksi.

Tutustu digitalisaation mestareihin

Cap Gemini teki yhdessä MIT:n kanssa yhden kiinnostavan tutkimuksen, jossa he pyrkivät löytämään menestymisen kaavan. Tutkimuksen nimi oli: The Digital Advantage: How digital leaders outperform their peers in every industry.

Perusidea oli se, että he pystyivät tunnistamaan ”kaavan”, jolla tavalliset yritykset ovat menestyneet digitalisaatiossa.

Yksi tunnistetuista menestystekijöistä on vahva yhteistyö IT:n ja liiketoimintojen välillä. Käsittelen tätä osa-aluetta tässä artikkelissa.

Jos haluat lukea tutkimuksesta lisää, voit tutustua kirjoitukseeni Näistä syistä kannattaa olla kiinnostunut digitalisaation mestareista.

3 kysymystä, joilla voit arvioida IT:n kyvykkyyttä

Mieti hetki yrityksenne tietohallintoa. Kysy itseltäsi

  1. Pystyykö IT käymään liiketoimintojen kanssa keskusteluja, jotka muu organisaatio kokee arvokkaiksi?
  2. Suhtautuuko IT innostuneesti ja myönteisesti uusiin teknologioihin, kuten julkiseen pilveen, mobiilikäyttöön, omiin laitteisiin?
  3. Onko tietohallintonne nopea tuomaan organisaation käyttöön uusia palveluja?

Kysymyksiä olisi varmasti paljon muitakin, mutta mieti hetki yllä olevia kysymyksiä.

Ehkä rehelliset vastauksesi paljastavat, että tilanne kaipaisi muutosta. Hyvin usein tietohallinto ei pysty vastaamaan sille nykyään asetettaviin odotuksiin.

Koska digitalisaatiossa on pitkälti kyse asioiden aikaan saamisesta ja uusien teknologioiden nopeasta käyttöönotosta, johtajille tulee helposti mieleen, voisiko digitalisaatiossa menestyä ilman tietohallintoa. Mietitään seuraavaksi sitä.

Voisiko digitalisaatiossa onnistua ilman tietohallintoa?

Väittäisin, että monessa yrityksessä ja julkisen puolen organisaatiossa tietohallinto tekee johdon tavoitteiden kannalta vääränlaisia asioita. Hyvin usein tietohallinto on jäänyt rakentamaan perustietotekniikkaa, vaikka johto tarvitsisi apua nimenomaan uusien teknologioiden hyödyntämisessä.

Johtajalle tulee väistämättä mieleen, voisiko digitalisaatiossa onnistua tietohallinnosta huolimatta eikä tietohallinnon kanssa.

On kiinnostavaa, että yksi yhteinen piirre digitalisaatiossa menestyneille on se, että menestyjät ovat ymmärtäneet tarvitsevansa muutokseen tietohallintoa. Menestyjät ovat onnistuneet rakentamaan liiketoimintalähtöistä IT:tä yhdessä tietohallinnon kanssa. Tutkimukset paljastavat, että

  • Menestyjille on yhteistä liiketoimintajohtajien ja IT-yksikön vetäjien välinen yhteinen näkemys IT:n roolista yrityksessä.
  • Menestyjät näkevät IT:n roolin merkittävänä liiketoiminnan kumppanina, jonka kanssa muutetaan yrityksen prosesseja.
  • Menestyjillä on myös yhteinen näkemys IT:n prioriteeteistä. Prioriteetit näkyvät IT-roadmapina, joka heijastaa yhteisiä tavoitteita.

Hyvä yhteistyö ei ole itsestäänselvyys. Mistä huonosti toimiva yhteistyö voi johtua? Käsitellään seuraavaksi sitä.

Mistä huono yhteistyö voi johtua?

Olen listannut seuraavaksi neljä mahdollista syytä, joista huono yhteistyö saattaa johtua:

  1. Yksi syy huonoon yhteistyöhön on varmasti huono kommunikaatio tietohallinnon ja liiketoiminnan välillä. Huono kommunikaatio voi tietysti johtua IT-johtajan persoonallisuudesta, mutta tyypillisesti ongelmassa on yksinkertaisesti kyse siitä, että ylimmän johdon mielestä CIO kieltä, jota on vaikea ymmärtää.
  2. Toinen syy on varmasti se, että ylimmän johdon mielestä CIO ei tahdo ymmärtää, mikä on liiketoiminalle todella tärkeää. Tässä kyse voi olla siitä, että johto ei näe asioita samalla tavalla kuin tietohallintojohtaja. Tietohallintojohtaja voi ehdottaa johdolle kehityskohteita, mutta johto ei tartu niihin, koska ne eivät vastaa heidän näkemystä.
  3. Kolmas, hyvin tyypillinen syy on se, että tietohallinto ei pysty tuottamaan peruspalveluita luotettavasti. Jos peruspalveluiden laatu ei vastaa organisaation odotuksia, tietohallinnon voi olla vaikea yrittää saada isompaa roolia organisaatiossa.
  4. Neljäs syy on se, että tietohallinnon osaaminen on jäänyt ajastaan jälkeen. Usein liiketoimintajohto tuntee suhteellisen hyvin teknologioiden mahdollisuuksia. Jos tietohallinto on jäänyt toimimaan perustietotekniikan pariin, on yhteistä tekemistä vaikea löytää.

Syitä huonoon liiketoimintayhteistyöhön on tietysti useita. Olipa syy mikä tahansa, olennaista on saada IT:n ja liiketoimintojen välinen yhteistyö toimimaan. Tämä on tärkeää, koska teknologian merkitys vain kasvaa. Harva yritys pystyy kehittämään liiketoimintojaan ilman teknologiaa.

Tilaa ILMAINEN opas

IT-strategia opas

IT-strategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen opas, jossa kerron, miten voit laatia käytännöllisen ja liiketoimintalähtöisen IT-strategian.

 

 

Perinteinen malli ei enää toimi

Perinteisesti liiketoiminnot ovat määritelleet, mitä ne haluavat ja tietohallinto toimittaa teknologiaa ja tukipalveluita. Perinteisessä mallissa tietohallinto kohtelee liiketoimintoja sisäisenä asiakkaana.

Tietohallintoa ei ole välttämättä kiinnostanut ihmisten toiminnan muuttaminen ja varsinaisten prosessien muuttaminen. Tietohallinto on keskittynyt vain teknologian käyttöönottoon ja sen tukemiseen jatkossa.

Perinteisessä mallissa varsinaisen muutoksen aikaan saaminen ei ole välttämättä ole kenenkään vastuulla. Muutosta kyllä toivotaan, mutta usein ajatellaan, että jokin uusi työkalu muuttaa kaiken. Oikeasti kaikki tietävät, että niin ei käy, mutta koska muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa eikä oikein kuulu selkeästi kenellekään, se jää puolitiehen.

Perinteinen malli ei siis ole riittävän tehokas. Miten yhteistyötä voi tehostaa?

Tietohallinnon pitää pystyä sparraamaan liiketoimintoja

Ensimmäinen tietohallinnon kyvykkyyttä mittaava kysymys liittyi IT:n kykyyn sparrata johtoa. Tämä vaatii uudenlaista osaamista IT-ihmisiltä.

Johtoa ei kiinnosta IT:n palvelut, SLA:t tai perustekniikka, vaan lisäarvo, jota teknologia voi tuoda bisnekselle. Mikä sitten toisi lisäarvoa?

  • Miten hyödyntää dataa markkinoinnissa?
  • Miten saada lisää liidejä myynnille?
  • Miten parantaa asiakaskokemusta?
  • Miten nopeuttaa tuotekehitystä?
  • Kuinka sisäisiä prosesseja voisi tehostaa?
  • Miten tiedolla johtamista voidaan tehostaa?
  • Miten digitalisaation avulla voisi luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

Pystyykö teidän tietohallinto käymään tällaisia keskusteluja? Jos tietohallinto pystyy tähän, veikkaan, että johdolta löytyy heille juuri niin paljon aikaa kuin IT haluaa.

Miten tehostaa liiketoimintojen ja tietohallinnon yhteistä tekemistä?

Digitalisaatiossa menestyneet firmat ovat ymmärtäneet, että tekemisen malli pitää saada tehokkaammaksi ja tuloksia pitää saada nopeammin. Yritykset ovat miettineet yhteistyön liiketoimintojen ja IT:n välillä uusiksi.

Jotkut yritykset ovat pyrkineet luomaan yksiköitä, jotka koostuvat sekä liiketoiminnan edustajista että IT:n osaajista. Sen sijaan, että liiketoiminnot laativat vaatimuksia ja IT toimittaa teknologioita, samaan yksikköön kuuluvat ihmiset ovat pyrkineet yhdessä innovoimaan, miten yrityksen prosesseja voidaan miettiä kokonaan uudella tavalla.

Uusi yksikkö ei ole ollut vastuussa pelkästään teknologiaprojektista, vaan myös tarvittavan muutoksen aikaan saamisesta.

Mitä yhteistyötä tekevän tiimin pitää osata?

Tekninen osaaminen on tietysti tärkeää, mutta se ei ratkaise onnistumista. Avain on teknisen osaamisen ja bisnesnäkemyksen yhdistämisessä.

Käytännössä tällaisen ”poikkitieteellisen” tiimin rakentaminen on vaikeaa, koska usein IT-nörtit ja bisnesihmiset ovat henkisesti kaukana toisistaan.

Toimivan yhteistyön aikaansaaminen voi olla yllättävän vaikeaa. Siksi yhteistyö- ja kommunikaatiokyvyt ovat raakaa teknistä osaamista tärkeämpiä.

Tiimi voi hyvin toimia organisaatiorajat ylittävänä virtuaalitiiminä. Olennaista on kuitenkin molemminpuolinen kunnioitus, halu tehdä töitä yhdessä ja kyky puhua samaa ”kieltä”.

Uudista IT:n teknologiaosaamista

Jos tietohallintoa on pidetty pitkään kustannuspaikkana, jonka tehtävä on tuottaa itse perustietotekniikkapalveluja edullisesti, osaaminen liittyy usein perustietotekniikkaan.

Jos taas tietohallinto on lähinnä osto-organisaatio, ei omaa teknologiaosaamista ole useinkaan riittävästi.

Jos tietohallinto koostuu lähinnä teknisistä asiantuntijoista, jotka eivät ole ehtineet kouluttautua uusiin teknologioihin, he mitä todennäköisimmin vastustavat niitä.

Mitä tietohallintojohtaja voi tehdä?

Ainoa tapa reagoida tähän on järjestää tavalla tai toisella aikaa kouluttautumiseen. Usein ajan järjestäminen tarkoittaa työkuorman pienentämistä. Jotain pitää jättää tekemättä.

Tietysti osaamisen kasvattaminen vaatii ihmisiltä myös omaa halua. Tämä voikin olla isompi ongelma, jos tiimit koostuvat pitkän linjan IT-ammattilaisista. Ihmisten halu opetella uusia asioita vaihtelee.

Jos IT-ammattilainen haluaa menestyä vielä tulevaisuudessakin, on halu oppia uusia asioita välttämätön.

Tilaa ILMAINEN opas

IT-strategia opas

IT-strategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen opas, jossa kerron, miten voit laatia käytännöllisen ja liiketoimintalähtöisen IT-strategian.

 

 

Hyödynnä ketteriä menetelmiä

Yksi tietohallinnon kyvykkyyttä mittaava kysymys liittyi tietohallinnon kykyyn saada uusia asioita aikaiseksi.

Digitalisaatiossa on kysymys uusien teknologioiden yhdistelemisestä ja hyödyntämisessä siten, että yrityksen tarjoama asiakaskokemus paranee, toiminta tehostuu ja mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja.

Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, tarvitaan paljon kokeiluja. Onnistuminen vaatii kykyä ohjata kehitysprojekteja tehokkaasti.

Kun kehitysprojektien tiimit on rakennettu oikein, kehityksessä ei keskitytä teknologian viilaamiseen, vaan siihen, pystytäänkö kehityksen kohteen avulla tuottamaan riittävästi arvoa. Saadaanko asiakaskokemusta aidosti paremmaksi? Pystytäänkö prosesseja tehostamaan? Mahdollistaako kehitysprojekti uutta liiketoimintaa?

Kaikki projektit eivät tuota haluttua tulosta. On tärkeää käynnistää projekteja nopeasti, mutta yhtä tärkeää on myös osata lopettaa sellaiset projektit, jotka eivät vie kehitystä oikeaan suuntaan. Projekteista voidaan kuitenkin oppia paljon. Ehkä teknologia ei vielä ole riittävän kypsää. Ehkä mukana olevan toimittajan osaaminen ei ole riittävän hyvää. Ehkä oma teknologia-alusta kaipaa päivitystä.

Käsittelen teknologia-alustan päivittämistä tulevissa kirjoituksissa. Jos haluat saada tiedon tästä kirjoituksesta, tilaa blogini, niin saat ilmoituksen aina, kun julkaisen uuden kirjoituksen.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Vieritä ylös