Miksi liiketoimintalähtöinen IT on niin vaikeaa – vai onko se?

Liiketoiminta ja IT ovat usein kuin vanha aviopari.
Liiketoiminta ja IT ovat usein kuin vanha aviopari.

Kuulen jatkuvasti, kun liiketoimintayksiköiden vetäjät valittavat, että tietohallinto tekee ihan vääriä asioita eikä tue heidän toimintaansa. Samaan aikaan tietohallinnossa painetaan hommia hiki hatussa. Olen hiljaa mielessäni mietiskellyt, miksi niin monessa firmassa asiat ovat näin. Liiketoimintavetäjien puheissa IT:llä on tärkeä merkitys liiketoiminnan kehittämisessä, mutta miksi se ei näy yritysten arjessa?

Liiketoiminta ja IT ovat kuin vanha aviopari

Olen aina pyrkinyt siihen, että erilaiset IT-ratkaisut palvelisivat jotain todellista käyttötarvetta. Sen vuoksi haluan aina selvittää, mitkä ovat jonkun hankkeen todelliset tavoitteet – mitä liiketoimintaongelmaa ollaan ratkomassa. Periaatteessa kyse on helposta asiasta, mutta käytännössä olen törmännyt monessa organisaatiossa näkymättömään seinään. Liiketoiminta ja IT eivät keskustele aidosti toistensa kanssa. Osapuolet ovat kuin vanha aviopari: kuvitellaan tietävänsä mitä toinen ajattelee, mutta ei aidosti keskustella asioista. Tuntuu siltä, että IT ja liiketoiminta elävät erilaisissa todellisuuksissa: IT-yksiköissä on usein jääty jumiin vanhoihin toimintatapoihin samalla kun liiketoimintayksiköissä katsotaan asioita uusin silmin.

Liiketoimintalähtöinen IT

Liiketoiminta haluaa hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Nämä ihmiset ovat kuluttajina tottuneet käyttämään moderneja ja helppokäyttöisiä palveluita. Miksi kaikki muuttuu niin vaikeaksi ja kalliiksi kun siirrytään yritysympäristöön? IT-yksiköissä on perinteisesti tehty asiat itse. Vaikka perus-IT olisi ulkoistettu, ajattelumaailma on usein hyvin perinteinen. Monilla on tekninen tausta ja he ovat kiinnostuneempia teknologioista kuin siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa. Tämän vuoksi IT-yksiköissä käytetään liikaa aikaa sen pohtimiseen, miten tai millä teknologialla joku asia pitäisi toteuttaa, kun pitäisi keskittyä siihen, mitä oikeasti halutaan saada aikaan. Olisi aika päästää irti tutusta ja kurottaa kohti uutta ajattelua.

Kuka vastaa arkkitehtuurista?

IT-yksiköissä on perinteisesti keskitytty teknologioihin, yksittäisiin ratkaisuihin ja niiden ylläpitämiseen. Kukaan ei ole ollut erityisen huolissaan arkkitehtuurista. Tämän seurauksena yrityksen arkkitehtuuri harvoin vastaa yrityksen tulevia tai edes nykyisiä tarpeita. Nykyään erilaisia ratkaisuita ja teknologiaosaamista voi ostaa palveluna eikä kaikkea enää tarvitse tehdä itse. Tämän vuoksi IT-organisaation pitää nousta pykälää korkeammalle ja katsoa asioita helikopteriperspektiivistä: miltä kokonaisuus näyttää? Kun IT huomaa asioita, jotka nykyään tekisi aivan toisella tavalla, kannattaa asiaan puuttua.

Kun IT osaa kertoa liiketoiminnalle, miten yrityksen ympäristöstä saadaan joustava ja mitä muutoksia tekemällä ollaan valmiimpia hyödyntämään digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, on IT-yksiköstä todellista hyötyä. Väitän, että kaikki järkevästi johdetut yritykset ovat valmiita investointeihin, joille voidaan osoittaa selkeä business case. Tällainen lähestyminen edellyttää IT-yksiköiltä uutta osaamista. Pitää olla valmis päästämään vanhasta irti ja oppia katsomaan kokonaisuuksia ja keskustelemaan asioista liiketoiminnan ymmärtämällä tavalla. Muuten liiketoiminnan on pakko hakea keskustelukumppaninsa muualta.

Jos kaipaat sparrausapua tähän, ota yhteyttä. Olen erikoistunut arkkitehtuurien kehittämiseen liiketoiminnan lähtökohdista.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *