Olet varmasti pannut merkille, että sekä IT:n rooli että odotukset IT:tä kohtaan ovat muuttuneet. Tässä kirjoituksessa käsittelen sitä, miten ja miksi IT-yksiköiden pitää pystyä muuttumaan vastatakseen muun organisaation tarpeisiin.
Perus-IT:n pyörittäminen ei enää riitä. Ei ole riittänyt enää vuosiin. Kuka tahansa voi ostaa sovelluksia ja infraa ilman IT:tä. Teknologian saatavuus on parantunut niin paljon, että jotkut ovat jopa sitä mieltä, että erillistä IT-yksikköä ei enää tarvita ollenkaan.
Luettuasi kirjoituksen ymmärrät paremmin, miksi organisaatioiden tapa hyödyntää teknologiaa on muuttunut ja miten IT:n rooli on muuttunut sen mukana.
Tarkoitukseni on auttaa hahmottamaan, miten IT:n pitää muuttua pysyäkseen relevanttina bisnekselle.
Kehitystä on helpompi ymmärtää, kun tarkastellaan hieman historiaa. Lähdetään siis liikkeelle siitä, miten asiat toimivat ennen vanhaan.
Ennen kaikki tehtiin itse
Asuessani vuosina 2007-2010 Liettuassa Vilnassa, koin tuulahduksen menneisyydestä. Siellä nimittäin törmäsi vielä silloinkin itse rakennettuihin ERPeihin ja ja jopa itse yritysten IT-osastojen itse osista kokoamiin tietokoneisiin. Siis yrityksissä. IT-osasto saattoi käyttää aikaansa koneiden kasaamiseen komponenteista.
Tietenkään tuo ei enää täyttänyt liiketoiminnan silloisia tarpeita, mutta se muistutti minua ajasta, jolloin tietotekniikan hyödyntäminen alkoi.
Kun yritykset alkoivat hyödyntää tietotekniikkaa, asioita tehtiin paljolti itse ihan alusta asti. Ohjelmien koodaaminen itse oli aivan tavallista ja jotkut tosiaan jopa kasasivat tietokoneita komponenteista jopa yrityksissä.
Tämä tietysti kumpusi tarpeista, joita pyrittiin täyttämään. Koska valmiita ratkaisuja oli huomattavasti nykyistä vähemmän, asioita piti tehdä itse.
Ennen asiat olivat yksinkertaisempia
Onneksi asiat olivat ennen yksinkertaisempia. Kaikki pitkään IT-alalla mukana olleet muistavat, kuinka ennen vanhaan oli mahdollista hallita ns. koko tietotekniikkakenttä.
Organisaatioissa tämä näkyi siten, että IT:stä vastasivat Pelle Pelottomat, jotka olivat kiinnostuneita tekniikasta ja joita tarvittiin, että saatiin käyttöön siihen aikaan uutta teknologiaa.
Tilannetta voisi havainnollistaa oheisella kuvalla, jossa IT toimii portinvartijana teknologioihin. Mikäli liiketoiminta tarvitsi jotain työkalua tai ratkaisua, sen oli käytännössä pakko kääntyä IT-yksikön puoleen.
Moni prosessi oli manuaalinen ja liiketoiminta usein pyöri ilman tietotekniikkaakin. Teknologia ei ollut vielä kaiken keskiössä. Yritysten mahdollisuudet ottaa teknologiaa käyttöön vaihtelivat hyvin paljon.
Koska yrityksillä alkoi olla tarpeita, syntyi markkinaan tarjontaa. Tarkastellaan tätä tilannetta seuraavaksi.
IT-toimittajien markkina alkaa kehittymään
IT-toimittajien markkina perustui aikanaan paljolti laitemyyntiin. Tämä johti kuitenkin siihen, että laitteistoja kannatti ostaa valmiina eikä lähteä kasailemaan itse.
Toimittajille laitekauppa oli hyvin kannattavaa. Laitteista sai hyvin rahaa ja katteet olivat hyvät.
Kun asiakas osti laitteistoja, voitiin niiden käyttöönotto ja myöhemmin tarvittavia tukipalveluita antaa lähes ilmaiseksi, koska laitekaupasta saatava raha riitti kattamaan kustannukset.
Toimittajat, joita vasta myöhemmin alettiin kutsua kumppaneiksi, asioivat pitkälti IT-yksiköiden kanssa. Tilannetta voisi havainnollistaa seuraavanlaisella kuvalla.
Toki ohjelmistokehitystäkin saattoi ostaa ulkoa, mutta olen jättänyt sen yksinkertaisuuden vuoksi tästä.
Teknologian hyödyntäminen oli edelleen IT-yksikön valtakuntaa. Kun liiketoiminta tarvitsi jotain, se pyysi asiaa IT-yksiköltä, joka puolestaan keksi, miten tarve täytettiin ja käytti siihen halutessaan kumppaneita.
Ulkoistaminen ei vielä ollut muotia, ja siksi moni asia hoidettiin oman IT-yksikön toimesta.
IT-yksiköiden sisäinen rakenne oli kuitenkin edelleen kypsymätön. Kun toiminta alkoi laajenemaan, sovelluskehitys ja palvelutuotanto alkoivat eriytymään. Katsotaan seuraavaksi sitä.
Palvelutuotanto ja sovelluskehitys eriytyvät
Koska valmisohjelmistojen tarjonta oli kypsymätöntä, moni organisaatio rakensi sovelluksia itse. Toimisto-ohjelmistoja toki jo ostettiin valmiina, mutta moni liiketoiminnan tarvitsema asia rakennettiin itse.
Sovelluskehitys kasvoi ja muodosti omat yksikkönsä. Se kuitenkin tarvitsi palvelutuotantoa tai muuta IT-yksikköä asentamaan palvelimia, joilla ohjelmistoja ajettiin. Syntyi tilanne, jota voisi kuvata seuraavalla kuvalla.
Koska palvelutuotanto ja sovelluskehitys alkoivat eriytymään, alkoi toiminta myös siiloutumaan. Sovelluskehittäjät rakensivat koodin, jonka palvelutuotanto vei tuotantoon eli otti käyttöön.
IT-järjestelmät eivät vielä olleet pienyritysten ulottuvilla samaan tapaan kuin nykyään. Ratkaisut olivat monimutkaisia, ne vaativat paljon rautaa ja niiden pystyttäminen paljon osaamista.
Esimerkiksi sähköposti ja varsinkin sen etäkäyttö tai saaminen puhelimiin saattoi vaatia varsin paljon infrastruktuurilta, jonka vuoksi IT-yksikköä tarvittiin monessa asiassa.
IT-yksiköiden rooli oli siis turvattu. Tilanne oli kuitenkin muuttumassa.
Liiketoiminta alkaa ostamaan omia ratkaisujaan
Vähitellen markkina kehittyi, ja toimittajat ymmärsivät, että parempikatteista kauppaa voisi tehdä enemmän, jos asioisi suoraan liiketoiminnan kanssa.
Koska liiketoiminnalla oli tarpeita, joihin oma IT ei pystynyt tarjoamaan ratkaisuja, tilanne sopi hyvin liiketoimintayksiköille. Ne asioivat mielellään kumppanien kanssa, jotka auttoivat niitä saamaan haluamansa.
Syntynyt tilanne näytti kutakuinkin seuraavanlaiselta. Teknologiaa ei enää ollut pakko hankkia IT-yksiköiden kautta.
IT:n kannalta tilanne alkoi muuttumaan. Liiketoiminta pystyi nyt asioimaan suoraan kumppanien kanssa eikä IT:tä tarvinnutkaan ottaa mukaan joka vaiheeseen.
Toki ratkaisuja käyttöönotettaessa IT:tä edelleen tarvittiin. Elettiin omien konesalien aikaa, jonka vuoksi siinä vaiheessa, kun järjestelmiä haluttiin ottaa käyttöön, oma IT riensi apuun, ja ympäristöjä alettiin pystyttämään.
Tähän oli kuitenkin tulossa muutos.
Pilvi muuttaa pelikentän
Ennen pilvipalveluja infran rakentaminen oli pitkälti IT:n ja siellä palvelutuotannon tai palvelinasiantuntijoiden pelikenttää. Jos joku tarvitsi infraa ajaakseen sovelluksia, sitä piti pyytää IT:ltä.
Koska IT ei enää ollut yhtä suurta perhettä, piti pyytää apua palvelinasiantuntijoilta, jotka asentaisivat ja konfiguroisivat tarvittavat palvelimet. Tästä seurasi hitautta, joka ei miellyttänyt muuta organisaatiota.
Pilvipalvelut mahdollistivat infraporukan ohittamisen. Tämä kelpasi niin liiketoiminnoille kuin sovelluskehityksellekin.
Syntyi tilanne, jossa sovelluskehittäjät pystyivät ajamaan omaa infraa pilvestä, ja liiketoiminnot ostamaan kokonaisia sovelluksia pilvipalveluna.
Syntyi tilanne, jossa sovelluskehittäjät pystyivät ajamaan omaa infraa pilvestä, ja liiketoiminnot ostamaan kokonaisia sovelluksia pilvipalveluna.
Alla oleva kuva esittää syntynyttä tilannetta.
Tilanne alkoi muuttumaan hankalaksi perinteisen IT-osaston kannalta. Mihin heitä enää tarvittiin?
IT:n rooli oli pitkään ollut toimia portinvartijana teknologiaan, mutta nyt muu organisaatio pystyi ostamaan teknologioita mistä halusi. Ilman perinteistä IT:tä.
Toki iso osa yritysten IT-infrasta makasi edelleen omassa konesalissa, mutta nyt eri yksiköt pystyivät hankkimaan omia sovelluksia ohi IT:n. Oli syntynyt varjo-IT.
Ihmiset olivat tottuneet kuluttajina aivan eri luokan käytettävyyteen, mihin perinteinen IT-infra ja yrityssovellukset taipuivat.
Koska liiketoimintojen tarpeet olivat alkaneet kasvamaan voimakkaasti, IT-yksikkö oli helisemässä erilaisten toiveiden ja vaatimusten kanssa.
Samaan aikaan markkina ja teknologia kehittyivät ja loivat muulle organisaatiolle uusia mahdollisuuksia.
Liiketoimintayksiköt alkavat hyödyntämään omia koodareita
Koska IT-infra ei enää ollut IT-osaston yksinoikeutta, bisnesyksiköt ymmärsivät, että heidän tilaisuutensa oli vihdoin koittanut. Nyt voitiin rakentaa omia sovelluskehitysyksiköitä, jotka hyödyntäisivät pilvipalveluita ajoalustana. Näin voitiin ohittaa kankeasti toimivaa omaa IT-ympäristöä.
Samalla tietysti vastaava kehitys tapahtui asiakkaidenkin organisaatioissa. Nekin alkoivat hyödyntämään pilvipalveluita ja toimimaan yhä enemmän IT:n ohi samalla tavalla kuin meidän esimerkkiyrityksessämme oli käynyt.
Teknologioita tarvitseva ei enää tarvinnut omaa infrastruktuuria. Suurin osa sovelluksista on tarjolla SaaS-mallilla, jolloin maksamalla sovellustoimittajalle kuukausihintaa, saa käyttöönsä sovelluksen lisäksi tarvittavat alustat.
Koska palveluntarjoajalla on alustat valmiina ja uusi asiakas vain lisätään olemassa olevaan infraan tai järjestelmään, ei käyttöönotossa mene kuin hetki.
Tämä muutos mahdollistaa koko organisaatiolle omien IT-palveluiden hankinnan ilman, että asiasta puhutaan IT:lle mitään.
Tilanne voisi havainnollistaa seuraavanlaisella kuvalla.
Tämä ei totisesti miellyttänyt IT-yksiköitä, joiden olemassaolo oli perustunut teknologian tuottamiseen muulle organisaatiolle. Jos kerran muu organisaatio voi hankkia teknologiaa ohi IT:n, mihin sitä enää tarvittaisiin?
Vaikka muu organisaatio jo hyödynsi pilvipalveluja laajasti, oma IT perustui pitkälti perinteisempään teknologiaan.
Viimeistään tässä vaiheessa IT-johtajat alkoivat jo kipuilemaan, koska piti muuttua, mutta oma organisaatio ei välttämättä halunnut luopua tutuksi tulleista rooleista.
Teknologiat ja palvelutarjonta ovat kehittyneet rajusti
Vähitellen myös IT-yksiköt ovat lämmenneet julkipilven hyödyntämiseen palvelutuotannossa. Tähän on tietysti syynä se, että palvelinmassa omassa konesalissa on pienentynyt jo pitkään.
Toki IT-osastotkin ovat jo pidempään hyödyntäneet SaaS-palveluita omassa palvelutarjonnassaan. Tänä päivänä juuri kukaan ei enää rakenna esimerkiksi sähköpostin vaatimaa infraa omaan tai palveluntarjoajan konesaliin, koska palveluntarjoajien palvelut ovat niin kilpailukykyisiä.
Toki tilanteeseen on vaikuttanut lisensointimallien muutos. Softatoimittajat ovat tajunneet, että ne saavat paljon enemmän rahaa sillä, että myyvät käyttöoikeutta järjestelmiinsä kuukausihinnalla. Näin asiakkailta kerätään huomattavasti aiempaa enemmän rahaa kuin aiemmin.
Tilannetta voisi havainnollistaa esimerkiksi seuraavanlaisella kuvalla.
Todellisuudessa tilanne on vielä paljon tätätkin kuvaa monimutkaisempi. Olennaista tässä on se, että IT:tä ei enää tarvita siihen, että saadaan käyttöön teknologiaa. IT:n rooli on siis muuttunut.
Olennaista tässä on se, että IT:tä ei enää tarvita siihen, että saadaan käyttöön teknologiaa. IT:n rooli on siis muuttunut.
Kuluttajistuminen on totuttanut meidät moderneihin tapoihin tehdä asioita
Kun teknologiajätit alkoivat tarjoamaan palvelujaan kuluttajille, totuimme säilyttämään tietojamme pilvessä ja pääsemään niihin kiinni kaikilla laitteillamme.
Datan hyödyntäminen ja automaatio hiipii elämäämme
Mobiiliappien avulla puhelimella voi helposti tarkistaa sään tai seurata saapuvien lähetysten matkaamista kauppiaalta omalle kotiovelle. Seuraamme elimistömme vireyttä älysormuksilla ja älykelloilla. Autot heijastavat karttoja ja tietoja ympäristöstämme näkökenttäämme.
Automaatio on hiipinyt elämäämme. Lämmitysjärjestelmät hakevat automaattisesti netistä seuraavan vuorokauden sähkön pörssihinnat ja pyrkivät välttämättään sähkön käyttöä kalliiden tuntien aikana.
Valaistus säätyy automaattisesti, kahvinkeittimiä ja astianpesukoneita voi käynnistää etänä.
Organisaatioissa tuotetaan paljon enemmän tietoa, mitä me tuotamme yksittäisinä ihmisinä. Työntekijöinä haluamme nähdä tiedon ja päästä niihin kiinni älylaitteillamme. Tietoja yhdistelemällä ja analysoimalla voidaan tehdä parempia ja oikea-aikaisia päätöksiä.
Organisaatiossa järjestelmät ovat paljon monimutkaisempia kuin kodin tekniikka on. Niissä on valtava potentiaali automaation hyödyntämisessä. Paljon on tietysti jo tehty, mutta uudet teknologiat mahdollistavat yhä helpommin ohjelmoitavia automaatioita, jotka siirtävät työtä ihmisiltä koneille.
Tämä kaikki luo painetta IT-organisaatioille nousta arvoketjussa tekemään organisaation kannalta arvokkaampia asioita.
Tämä kaikki luo painetta IT-organisaatioille nousta arvoketjussa tekemään organisaation kannalta arvokkaampia asioita.
Teknologia on hiipinyt olennaiseksi osaksi liiketoiminnan kehitystä
Viimeistään Open AI:n ChatGPT, ja muut generatiivisen tekoälyn työkalut ovat avanneet liiketoimintajohdon silmät näkemään, että teknologia voi tuoda ratkaisevaa kilpailuetua. Jokainen johtaja tajuaa, että edistyksellisestä teknologiasta on paljon hyötyä ihan tavallisille yrityksille. Jos me emme ota tätä teknologiaa käyttöön, jäämme jälkeen, ja se alkaa näkymään kilpailukyvyssä.
Olen viimeisen vuoden aikana huomannut, että tänä päivänä yritysten ylimmän johdon edustajat lähes järjestään haluavat, että IT toimii strategisena kumppanina johdolle ja auttaa organisaatiota ottamaan käyttöön uutta teknologiaa.
Enää teknologia ei ole jotain sellaista, jota ilmankin asiat hoituvat, vaan se on uinut osaksi kaikkia liiketoimintaprosesseja. Prosessit eivät toimi, jos tekniset ratkaisut eivät toimi.
Odotukset IT:tä kohtaan ovat kovempia kuin koskaan ennen
Odotukset IT:tä kohtaan ovat siis kovempia kuin koskaan ennen. Mutta pystyykö IT vastaamaan liiketoiminnan huutoon?
On selvää, että kyvykkyydet, joita IT-yksikössä tarvitaan tänä päivänä, ovat aivan erilaisia kuin aiemmin. Pelkkä kova tekninen osaaminen ei ole riittänyt pitkään aikaan. IT tarvitsee esimerkiksi
- yhä enemmän teknologioiden ja niiden mahdollisuuksien ymmärrystä
- liiketoiminnan syvällistä ymmärtämistä
- kykyä toimia eri sidosryhmien kanssa
- kykyä hallita monimutkaisia teknisiä kokonaisuuksia
- kykyä ymmärtää arkkitehtuuria eri tasoilla
- kykyä löytää hyviä ja sopivia kumppaneita ja toimia niiden kanssa
- kykyä kommunikoida asioista yksinkertaisesti
- tietoturva- ja riskien hallintaosaamista
- kykyä järjestää peruspalveluita organisaatiolle
- budjetoimisosaamista
- kykyä johtaa niin projekteja kuin organisaatiota, asioita ja ihmisiä
- lainsäädännön ja vaatimusten ymmärtämistä
- kykyä suunnitella tulevaa ja kykyä viestiä asioista eri suuntiin
Tämän kirjoituksen pääviesti on se, että IT:n rooli on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Teknologia ei ole enää IT-yksiköiden takana, vaan kaikilla on pääsy teknologiaan.
Siksi IT:n pitää tietyllä tavalla löytää roolinsa uudelleen. Jokaisen johtajan pitäisi siksi pysähtyä miettimään, mitä sellaista IT organisaationa pystyy tuottamaan, mihin muu organisaatio ei pysty? Mitä lisäarvoa me pystymme tuottamaan organisaatioon?
Mitä sellaista IT organisaationa pystyy tuottamaan, mihin muu organisaatio ei pysty? Mitä lisäarvoa me pystymme tuottamaan organisaatioon?
Pelkkä miettiminen ei kuitenkaan riitä. Asiasta pitää käydä keskustelua talon sisällä. IT-johtajan pitää viestiä asiasta eri suuntiin, jotta kaikki hahmottavat IT:n muuttuvan roolin.
Olen hahmotellut tähän tarpeeseen vastaamiseksi IT-ruorin, liiketoimintalähtöisen IT:n mallin. Se lähtee liiketoiminnan tarpeiden syvällisestä ymmärtämisestä ja IT:n kaiken tekemisen rakentamisesta liiketoiminnan tarpeiden ympärille.
En mene tässä kirjoituksessa syvälle tähän malliin enkä IT-johtajan tehtäväkenttiin, mutta tulen varmasti käsittelemään näitä syvemmin tulevissa sisällöissä.
Jos haluat saada ilmoituksen, kun julkaisen uutta sisältöä, tilaa uutiskirjeeni, niin lähetän sinulle viestin, kun uusi kirjoitus on ulkona.