fbpx

Case: ”Luja-konsernin historian suurimpia IT-muutoksia”

Suomen suurimpiin rakennusalan yrityksiin kuuluvan Luja-konsernin järjestelmiin liittyi haasteita, joka vaativat lisää resursseja ympäristön kehittämiseen. Haasteet ratkaistiin ulkoistamalla osa Lujan perustietotekniikkapalveluista.

Lujatalo digitalisaatio

Ulkoistuksen jälkeen yhtiön digivision kehittämistä on jatkettu uudenlaisella systemaattisella kehitysmallilla.

Luja-konsernin tietohallinto havahtui vuonna 2017 haasteisiin, jotka vaativat uudenlaisen suunnan ottamista it:n kehittämiseen. Taustalla oli Luja-konsernin viime vuosien menestys ja kasvu.

Luja-yhtiöiden liikevaihto on kasvanut jo noin 750 miljoonaan euroon. Perheyritykseen kuuluu kolme rakennusalan yritystä: Lujatalo, Lujabetoni ja Fescon. Yhdessä ne muodostavat Suomen kuudenneksi suurimman rakennusalan konsernin. Viimeisen kolmen vuoden ajan Lujatalo on ollut Suomen luotetuin ja hyvämaineisin rakennusalan yritys.

Kasvu on tehnyt konsernin ict-järjestelmistä laajat ja monimutkaiset. "Meillä on 46 kiinteää toimipistettä, joista kolme on ulkomailla. Lisäksi käynnissä on aina kerrallaan noin sata rakennustyömaata", kertoo Luja-yhtiöiden tietohallintojohtaja Matti Räsänen.

Vuonna 2017 Lujatalolle luotiin digivisio. Yksi sen peruselementeistä oli "Mahdollistava IT". Räsänen kertoo, että järjestelmien oli havaittu aiheuttavan tiettyjä rajoituksia, ja infrastruktuuri haluttiin tältä osin modernisoida.

Hanketta lähdettiin tekemään Niklas Walleniuksen kanssa infrastruktuurin uudistus- ja muutoshankkeena. "Toukokuussa 2018 menimme Niklaksen kanssa Lujatalon johtoryhmän luo esittämään infran kehityssuunnitelman", Räsänen kertoo.

Suunnitelma hyväksyttiin, mutta Räsänen ja Wallenius tekivät nopeasti uuden havainnon. Tietohallinnon silloisella toimintamallilla ja henkilöstöllä ei saataisi mitenkään riittävästi vauhtia ict:n kehitykseen.

konsernin tietohallinto oli toiminut erittäin tehokkaasti. Järjestelmiä oli hoidettu 15 työntekijän voimin, joista 7 oli ohjelmistosuunnittelijoita. Nyt näytti kuitenkin selvältä, että yhtiön kasvun ja uuden digivision vuoksi it:n kehittämiseen tarvittiin lisää resursseja. "Infran kehityssuunnitelmasta tulikin tietohallinnon kehityssuunnitelma", toteaa Räsänen.

Avain digikehitykseen oli vaiheistettu ja valikoiva strateginen ulkoistus

Digikehityksen vauhdittamiseen alettiin kartoittaa erilaisia ratkaisumalleja. Parhaaksi vaihtoehdoksi havaittiin malli, jossa Luja-konsernin it:n perusinfrastruktuuria ulkoistetaan palveluntarjoajalle. Näin konsernin omalle it-osastolle saadaan lisää aikaa ja resursseja järjestelmien kehittämiseen. Muutoksella saataisiin myös vahvistettua joitain perusinfran osa-alueita.

Lujatalo AR

Vuoden 2018 lopulla Lujatalon hallitus hyväksyi ulkoistussuunnitelman. Syksyllä 2018 Walleniuksesta tuli riippumaton konsultti. Muutos sopi erinomaisesti Luja-konsernin kehityshankkeeseen. Yhtiö ei olisi katsonut voivansa jatkaa ulkoistusprojektia sellaisen asiantuntijan kanssa, joka on jonkun tarjoajayrityksen palveluksessa. "Se, että Niklaksesta tuli riippumaton toimija, oli meille erittäin tärkeää", kertoo Räsänen.

Ulkoistusta lähdettiin viemään eteenpäin vuoden 2019 alussa. Räsänen kertoo, että Walleniuksen avustuksella hoidettiin toimittajien kartoitukset, tarjouspyynnöt, tarjousten läpikäynnit, toimittajatapaamiset ja lopulliset toimittajavertailut. Luja-konserni sai Walleniukselta apua myös toimittajan valintaan ja lopullisten sopimusten tekemiseen.

"Meillä on talon sisällä erittäin korkeatasoista teknistä osaamista, mutta palveluiden hankkimisesta ulkopuoliselta toimittajalta näin laajassa mittakaavassa meillä ei ollut juurikaan kokemusta. Oli todella hyvä, että mukana oli henkilö, joka on tehnyt useampia ulkoistuksia, ja tiesi, miten tällaisessa prosessissa on paras toimia", sanoo Räsänen.

Luja-konsernin it:n perusinfrastruktuuria alettiin siirtää ulkoistuskumppanille alkuvuonna 2020. Palveluntarjoaja otti ensin vastuun työasemien asennuksesta ja lähituesta. Keväällä vuorossa oli Service Desk -palvelun käyttöönotto ja palvelinkeskusten liittäminen yhteen, jotta osa Lujan palvelimista voitiin siirtää toimittajan konesaliin. Muutokseen liittyi myös useita uudistamis- ja kehittämisprojekteja.

Kyseessä on mittava ja haastava prosessi, mutta Räsäsen mukaan muutoksesta saatiin nopeasti myönteisiä kokemuksia. Esimerkiksi tukipalveluihin on saatu vahvuutta paikkakunnille, joissa yhtiön sisäisellä it-osastolla ei ole ollut omia resursseja.

"Olemme Niklaksen kanssa vieneet muutosta eteenpäin pitkäjänteisesti ja systemaattisesti kolmen vuoden ajan ja tulokset ovat olleet hyviä. Tämä on ollut Luja-konsernin historian suurimpia ict-muutoksia", Räsänen sanoo

It:n ja digitaalisuuden kehittäminen jatkuu uudenlaisella systemaattisella mallilla

"Nyt kun perusta on kunnossa, olemme suunnanneet huomiota uuden kehittämiseen", kertoo Räsänen.

Siihen on aiempaa paremmat mahdollisuudet, sillä ulkoistus vapautti suunnitelman mukaisesti omia asiantuntijoita kehitystyöhön.

Lujatalo hyödyntää tietomalleja

Räsänen kertoo, että Lujatalolle on Walleniuksen kanssa rakennettu uudenlaista systemaattista ja laaja-alaista kehitystapaa. Kehitystyöhön on kerätty ICT-ohjausryhmä, jossa on mukana esimerkiksi useita johtoryhmän jäseniä.

Heidän kanssaan it:n ja digitaalisuuden eri osa-alueita tarkastellaan järjestelmällisesti eräänlaisen vuosikellon avulla. Näin It-järjestelmiä voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti niin, että se hyödyttää koko konsernia.

Räsänen valmistelee kehitystyön teemoja säännöllisesti Walleniuksen kanssa. Räsänen toteaa, että tällainen ulkopuolinen asiantuntemus on tietohallintojohtajalle erittäin arvokasta.

"Ict-johtajalla ei yleensä ole sisäisesti keskustelukumppania, joka katsoo asioita samalta tasolta. On ollut erittäin hyvä, että Niklas on ollut sparraajana, kun olemme kehittäneet meidän it-järjestelmiä. Ja joissain uusissa asioissa Niklaksella on ollut sellaista osaamista, jota muuten olisi jouduttu hankkimaan kantapäät kipeänä", toteaa Räsänen.

Hän pitää olennaisena myös sitä, mistä näkökulmasta järjestelmiä kehitetään. "Tärkeää on se, että Niklas kehittää it:tä liiketoimintalähtöisesti. Hänet uskaltaa jopa viedä johtoryhmään esittämään asioita", Räsänen kertoo.

"Hän on tuloksia aikaansaava kaveri ja tietää paljon Lujatalon järjestelmistä, mikä helpottaa kehitystyötä. Jatkamme nyt yhteistyötä Niklaksen kanssa tulevaisuuden kehityssuunnista", sanoo Räsänen.

 

Samuli Kotilainen on teknologiaan ja talouteen erikoistunut viestinnän konsultti ja sisällöntuottaja. Samulin sähköposti: samuli.kotilainen at contentvision.fi

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Vieritä ylös