fbpx

Kokonaisarkkitehtuuri – kaikki mitä aiheesta tarvitsee tietää

Laki vaatii julkisia organisaatioita toteuttamaan kokonaisarkkitehtuuria.

Kokonaisarkkitehtuuri auttaisi kuitenkin yrityksiäkin saamaan enemmän irti tietotekniikasta. Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan jalkauttaa strategia ja toteuttaa digitalisaatiota.

Kokonaisarkkitehtuuri kuulostaa kuitenkin tylsältä, vaikealta ja hyödyttömältä. Moni luulee sen olevan vain IT-juttu. Sitä se ei kuitenkaan ole.

Kokonaisarkkitehtuuri mitä tarkoittaa

Miten kokonaisarkkitehtuurin avulla voi oikeasti saada parempia tuloksia?

Tässä oppaassa kerron, miten kokonaisarkkitehtuurista saa oikeasti hyötyä.

Sinun tarvitsee lukea vain tämä yksi artikkeli, niin ymmärrät mm.

  • mitä hyötyä kokonaisarkkitehtuurista on
  • miksi jokaisen digitalisaatiosta kiinnostuneen pitäisi rakentaa arkkitehtuuria
  • mikä arkkitehtuurin rakentamisessa voi mennä pieleen

Sisällysluettelo

1. Mistä kokonaisarkkitehtuurissa on kyse

kokonaisarkkitehtuuri

Laki velvoittaa julkisia organisaatioita toteuttamaan kokonaisarkkitehtuuria. Lainsäätäjällä on ollut hyvä syy tähän. Jotta syyn ymmärtää, pitää ensin ymmärtää, mitä kokonaisarkkitehtuuri on ja mistä siinä oikeastaan on kyse.

Tässä luvussa vastaan näihin kysymyksiin.

Tässä luvussa kerron, mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa ja mikä on kokonaisarkkitehtuurin tavoite.

 

Mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) tai yritysarkkitehtuuri (englanniksi Enterprise Architecture eli EA) on tapa kehittää organisaation toimintaa kokonaisuutena, joka ottaa huomioon niin prosessit, tietojärjestelmät kuin niitä tukevat teknologiat, esimerkiksi IT-infrastruktuurin.

Kokonaisarkkitehtuuri yhdistää strategian ja liiketoimintatavoitteet IT-ympäristön kehittämiseen. Sen sijaan, että käytettäisiin rahaa teknologiaan tai järjestelmiin niiden itsensä takia, kokonaisarkkitehtuuri katsoo asiaa kokonaisuutena.

Kokonaisarkkitehtuuri on tapa kuvata organisaation

  • toimintaa ja prosesseja
  • sovelluksia ja tietovirtoja
  • teknologiaa, esim. IT-infraa

 

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan kääntää liiketoimintatavoitteita teknologiaratkaisuiksi.

Mikä on kokonaisarkkitehtuurin tavoite

Arkkitehtuurityön tarkoitus on tuottaa kokonaisuus, jossa kokonaisuuden osat tukevat toisiaan.

Yksinkertainen esimerkki on omakotitalon arkkitehtuurisuunnitelma. Se ottaa huomioon esimerkiksi asukkaiden tarpeet, alueen kaavamääräykset, taloa rakennuttavien budjetin ja muut rakentamista ohjaavat tekijät.

Kun pientalon rakentamisessa on mukana arkkitehti, lopputulos on varmemmin haluttu. Koska rakentaminen on perheille iso investointi, nykyään moni haluaa käyttää apunaan arkkitehtia. Arkkitehti toimii kokoavana toimijana talon tulevien asukkaiden ja eri osa-alueita suunnittelevien ja toteuttavien osapuolien välillä. Jokainen pientalon rakennuttanut tietää, että rakentaminen vaatii paljon erilaisia suunnitelmia ja lukuisia ratkaisuja, jotka kaikki vaikuttavat kaikkeen.

Organisaatioiden ongelma on siinä, että menneisyydessä tehdyt valinnat ja toteutetut ratkaisut vaikuttavat suuresti siihen, mitä tietojärjestelmillä voidaan nykyään tehdä.

Yritysten ja julkisten organisaatioiden kohdalla tilanne on aivan sama. Tietojärjestelmiä ei kuitenkaan päästä yleensä rakentamaan puhtaalta pöydältä. Organisaatioiden järjestelmät ovat yleensä kehittyneet ajan saatossa, ja organisaatio on muuttunut ja sitä myötä sen tarpeet ovat muuttuneet.

Organisaatioiden ongelma on siinä, että menneisyydessä tehdyt valinnat ja toteutetut ratkaisut vaikuttavat suuresti siihen, mitä tietojärjestelmillä voidaan nykyään tehdä. Tämän ymmärtäminen on usein vaikeaa ihmisille, jotka eivät ole teknisiä. Arkkitehtuurityö tekee näkyväksi tietojärjestelmien kehitystarvetta ja helpottaa näin oikeiden päätösten tekemistä.

Teknisillä ihmisillä (nörteillä) on taipumus preferoida ratkaisuja rakennettaessa ominaisuuksia, jotka eivät välttämättä tue koko organisaation tavoitteita niin hyvin kuin olisi mahdollista.

Yksi arkkitehtuurityön tarkoitus on ohjata teknisten ratkaisuiden kehittämistä niin, että syntyvät ratkaisut ovat kokonaisuuden kannalta parhaita mahdollisia.

Kokonaisarkkitehtuuri on juuri sitä, mitä moni johtaja haluaisi:

Parempaa yhteyttä organisaation tavoitteiden ja IT-yksikön toiminnan ja järjestelmien välille.

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan nähdä yhteys liiketoiminnan prosessien ja prosessin eri kohdissa käytettyjen tietojärjestelmien välillä. Erilaiset kokonais- tai yritysarkkitehtuurimallit tarjoavat tavan kehittää IT-järjestelmiä kokonaisvaltaisesti.hn

Etkö ehdi lukemaan artikkelia nyt?

Ei hätää. Voit ladata artikkelin PDF:nä täyttämällä oheisen lomakkeen.

2. Mitä hyötyä kokonaisarkkitehtuurista on?

Miksi kokonaisarkkitehtuuri kannattaa

Kokonaisarkkitehtuuri voi tulla kalliiksi. Kukaan ei satsaa kalliiksi tuleviin asioihin, jos niistä ei saa PALJON hyötyä.

Mitä hyötyä arkkitehtuurityöstä sitten on?

Tässä luvussa kerron

  • Mitä hyötyä arkkitehtuurityöstä on
  • Formula ykkösistä
  • Mitä yhteistä formuloilla ja kokonaisarkkitehtuurilla on

Luettuasi tämän luvun ymmärrät, miksi menestyjät satsaavat arkkitehtuurityöhön.

 

Mitä hyötyä arkkitehtuurityöstä on

Arkkitehtuurityöhön liittyy ainakin viisi (5) erillistä hyötyä:

  • Kokonaisarkkitehtuuri on tapa jalkauttaa strategia. Kokonaisarkkitehtuuri on tapa yhdistää organisaation strategian, liiketoimintojen tavoitteet ja teknologian tavalla, joka ei ole mahdollista perinteisessä järjestelmäkeskeisessä ajattelussa. Käytännössä kokonaisarkkitehtuuri auttaa siis jalkauttamaan strategisia tavoitteita.
  • Kokonaisarkkitehtuuri tehostaa resurssien käyttöä. Kokonaisarkkitehtuuri tehostaa resurssien käyttöä, koska se suuntaa tekemistä kokonaisuuden kannalta kriittisiin aktiviteetteihin. Kokonaisarkkitehtuurin tapa kuvata nykytila ja tavoitetila auttaa näkemään erot nyky- ja tavoitetilan välillä realistisesti.
  • Kokonaisarkkitehtuuri parantaa kommunikaatiota organisaation sisällä. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa kommunikaatiota, koska se tarjoaa yhdenmukaisen tavan kuvata nyky- ja tavoitetilaa.
  • Kokonaisarkkitehtuuri auttaa päätöksenteossa. Kokonaisarkkitehtuuri auttaa päätöksenteossa, koska sen avulla on helpompi arvioida erilaisia projekteja ja investointeja. Lisäksi kokonaisarkkitehtuuri auttaa ohjaamaan järjestelmätason suunnittelua suuntaan, joka tukee paremmin kokonaisuutta.
  • Kokonaisarkkitehtuuri nopeuttaa kehitystyötä. Koska kokonaisarkkitehtuuri kuvaa nyky- ja tavoitetilan eri näkökulmista ja tunnistaa erilaisia organisaatiolle ja IT-ympäristölle yhteisiä komponentteja, uusien ratkaisuiden suunnittelu ja toteuttaminen voi nopeutua huomattavasti, koska arkkitehtuurityö helpottaa olemassa olevien rakenteiden uusiokäyttöä.
  • Oikein tehtynä kokonaisarkkitehtuuri auttaa suuntaamaan organisaation resurssit oikein niin, että organisaation osat, ihmiset, järjestelmät, prosessit sekä näiden muodostamat kyvykkyydet tukevat organisaation tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla.

Formula 1 ja arkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan rakentaa kokonaisuus, jonka osia voidaan kehittää ilman, että kokonaisuus kärsii. Hyvä esimerkki on formula ykkönen.

Ferrari Fernando Alonso

Huipputallien autot ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden suorituskyky perustuu monien yksittäisten teknisten ratkaisuiden käyttöön. Suuri osa autoista rakennetaan vuosittain uudelleen. Eri toiminnoilla on kuitenkin oma roolinsa kokonaisuuden tukemisessa. Autoissa on esimerkiksi vuodesta toiseen

  • moottori, joka huolehtii voiman tuottamisesta
  • Voimansiirto, jonka avulla moottorin tuottama voima siirretään pyörille
  • Pyörät, joiden avulla voima siirretään tiehen
  • Kori, jonka tehtävä on suojella kuljettajaa
  • Katteet ja ilmanohjaimet, joiden tehtävä on varmistaa pieni ilmanvastus ja riittävä down force
  • Tiedonsiirtojärjestelmät, joiden avulla pidetään yhteyttä auton, kuljettajan ja varikon välillä
  • Varikkojärjestelmät, joiden avulla huolehditaan renkaanvaihdosta ja tankkauksesta

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ydin on kuitenkin siinä, että autoa kehitetään kehittämällä näitä yksittäisiä komponentteja. Kun insinöörit ymmärtävät eri toimintojen vaikutukset toisiin osa-alueisiin, voidaan tehdä hyviä ratkaisuita, joiden avulla autolla voi voittaa aika-ajoja, yksittäisiä kilpailuita ja kokonaiskilpailuita. Arkkitehtuuri pitää kokonaisuuden hallittuna.

Jos auto esimerkiksi on nopea, mutta se ei kestä kasassa kokonaista kilpailua, voidaan kausien välillä keskittyä parantamaan auton osien luotettavuutta samalla kun pyritään edelleen parantamaan auton nopeutta. Kun kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät mitä kehitystyöllä tavoitellaan, kehitystyö pysyy hallitumpana ja nopeutuu verrattuna tilanteeseen, jossa kustakin osa-alueesta vastuussa oleva insinööri osaoptimoisi omaa vastuualuettaan.

 

Mitä yhteistä formuloilla ja kokonaisarkkitehtuurilla on

Organisaatio voi olla paljon monimutkaisempi kuin formulatalli. Kuitenkaan monessakaan organisaatiossa ei olla täysin selvillä siitä, miten kokonaisuuden yhden osan muuttaminen vaikuttaa toisiin osa-alueisiin.

Esimerkki:

IT-yksikkö saattaa olla kiinnostunut uusista palvelinteknologioista samaan aikaan kun liiketoimintajohto miettii tapoja tehostaa tuotanto- ja toimitusketjun toimintaa.

Bisnesyksiköt haluaisivat ottaa käyttöön uuden järjestelmän, jonka saa hankittua vain SaaS-palveluna. Järjestelmä tarjoaisi haluttuja ominaisuuksia, mutta se vaatii uusia integraatioita tuottaakseen lisäarvoa.

IT-yksikkö voi olla sitä mieltä, että uuden järjestelmän käyttöönottoon ei juuri nyt riitä aika, koska he ovat uusimassa virtuaalipalvelinten alustoja pakollisen versiopäivityksen vuoksi.

Tämä kuvitteellinen esimerkki auttaa hahmottamaan ongelmia, joita seuraa, kun eri toiminnoissa sinänsä oikeita asioita tekevät ihmiset eivät ymmärrä toistensa tavoitteita tai asioiden riippuvuussuhteita.

Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu tämän monimutkaisen kokonaisuuden kehittämiseksi. Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan valita aina kulloinkin tärkein kehityskohde ja kehittää sitä tavalla, joka tukee parhaiten kokonaisuutta. Kun tämä yksi osa-alue on saatu paremmaksi, voidaan valita uusi tavoite ja alkaa tekemään työtä sen eteen.

3. Miten piirretään kuva organisaation toiminnasta

Arkkitehtuuri kuvaustasot

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa... Kerron tässä luvussa, miten organisaation toiminnasta piirretään kuva.

Kerron kolmesta eri viitekehyksestä, jonka avulla organisaatiota, tavoitteita ja tietojärjestelmiä voidaan kuvata.

Kerron TOGAFista, JHS-179:stä ja Zachmannin mallista. Lopuksi kerron lyhyesti, miten arkkitehtuurityötä tehdään käytännössä.

Jatka lukemista, niin saat tietää olennaiset asiat näistä malleista.

TOGAF

TOGAF tulee sanoista The Open Group Architecture Framework. TOGAF on Open Groupin yritysarkkitehtuurimalli, jonka ehkä keskeisin elementti on ADM (Architecture Development Model).

Kokonaisarkkitehtuuri ADM-ympyrä

Tämän mallin perusidea on valita arkkitehtuurityölle tavoite (vision), jonka jälkeen ympyrää kuljetaan ympäri. Kehitys lähtee aina todellisista liiketoimintatarpeista. Tietovirtoja, sovellusarkkitehtuuria ja teknologia-arkkitehtuuria kuvataan tarpeen mukaan. Näistä muodostuu joukko kehitystarpeita, jotka täytetään erilaisilla ratkaisuilla ja projekteilla. Ratkaisut ja projektit priorisoidaan ja niistä rakennetaan roadmap, jonka mukaan kehitystyötä viedään eteenpäin. Loppuosa ympyrästä liittyy kehitysprojektien seurantaan. Uusien kehitystarpeiden perusteella käynnistetään uusia arkkitehtuurin kehitysprojekteja.

TOGAFiin liittyy paljon erilaisia työkaluja, joista osa sopii paremmin esimerkiksi ohjelmistoarkkitehtuurin kehittämiseen.

Pääset tutkimaan TOGAFin sisältöä tarkemmin Open groupin sivuilla.

TOGAF tarjoaa organisaatioon erilaisia näkökulmia:

  • Liiketoiminta-arkkitehtuuri (Business Architecture)
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri – data-arkkitehtuuri (Information Systems Architecture – Data Architecture)
  • Tietojärjestelmäarkkitehtuuri – sovellusarkkitehtuuri (Information Systems Architecture – Application Architecture)
  • Teknologia-arkkitehtuuri (Technology Architecture)

Kukin  tarjoaa eri näkökulman organisaation toimintaan:

  • Liiketoiminta-arkkitehtuuri kuvaa nimensä mukaisesti liiketoiminnan näkökulmaa. Se voi tarkoittaa prosessien kuvaamista, mutta yhtä hyvin tämä näkökulma voi olla sanallinen kuvaus organisaation eri osien tavoitteista.
  • Data-arkkitehtuuri pyrkii kuvaamaan, millaista tietoa ja millaisia tietovirtoja eri toiminnot tarvitsevat pystyäkseen hoitamaan tehtäviään.
  • Sovellusarkkitehtuuri kuvaa sovellusten muodostamaa kokonaisuutta ja sovellusten välisiä sidoksia.
  • Teknologia-arkkitehtuuri voi kuvata esimerkiksi IT-infraa:
    • Missä konesaleissa eri palvelut pyörivät
    • Mitkä palveluista ovat pilvipalveluja
    • Millaisia tietoliikenneyhteyksiä ja tietoliikenneverkkoja on käytössä
    • Millaisia viestintäjärjestelmiä on käytössä
    • Millaisilla laitteilla järjestelmiä käytetään

Teknologia-arkkitehtuuri voi tarkoittaa myös sovellusten toimintaa mahdollistavaa teknologiaa, eli se voi kuvata sovellusarkkitehtuuria alla olevan teknologian näkökulmasta.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

JHS-179

JHS-179 on suomalainen julkishallinnon tarpeisiin rakennettu kokonaisarkkitehtuurimalli. Käytännössä malli perustuu pitkälti TOGAF-malliin. JHS-179 on JUHTAn (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan) laatima suositus, miten kokonaisarkkitehtuurityötä voi tehdä.

 

JHS-179 kokonaisarkkitehtuuri

Tietohallintolaki (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011) velvoittaa julkisen hallinnon viranomaisia tekemään kokonaisarkkitehtuurityötä. Lain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja.

JHS-179 sisältää monia arkkitehtuurityössä hyödyllisiä pohjia ja malleja, joiden avulla arkkitehtuurityö helpottuu, koska viranomaisten ei tarvitse keksiä itse, miten asioita kannattaa kuvata. Saatavilla on mm.

  • Strategian kuvauskartta
  • Ohjeita liiketoimintamallien ja kyvykkyyksien kuvaamiseen
  • Ohjeita arkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilan kuvaamiseen
  • Puuteanalyysimatriisi
  • Ohjeita kuvausten visualisointiin

JHS-179 on malli, johon myös yksityisen sektorin toimijoiden kannattaa tutustua. Ohjeista ja mallipohjista saa paljon ideoita siitä, miten strategiatyötä voisi tehdä.

Pääset tutkimaan JHS-179-suosituksia täältä.

Julkisten organisaatioiden käyttämä JHS-179 käyttää pitkälti samanlaista jaottelua eri näkökulmien välillä. JHS-179 onkin selvästi johdettu pitkälti TOGAF-maailmasta.

Zachmann-yritysarkkitehtuuri

Eräs tunnettu arkkitehtuurimalli on Zachmannin arkkitehtuuri, jossa käytetään kysymyksiä ohjaamaan suunnittelua. Kysymyksiä ovat:

  • Mitä (What)
  • Kuinka (How)
  • Missä (Where)
  • Ketkä (Who)
  • Milloin (When)
  • Miksi (Why)

Näiden kysymysten tarkoitus on aktivoida ajattelua ja auttaa miettimään oikeita asioita. Zachmannin malliin liittyy lisäksi erilaisia abstratktiotasoja. Mielestäni Zachmannin mallissa parasta ovat nämä kysymykset. Niitä kannattaa miettiä aina, kun on rakentamassa jotain. Kysymykset ovat hyödyllisiä, vaikka arkkitehtuurityössä käyttäisi muuten TOGAFia tai JHS-179:ää.

Zachmannin framework. Lähde: https://www.zachman.com

Näitä erilaisia kuvausmalleja ei kannata pelästyä. Ne vain kertovat siitä, että yrityksen tai julkisen organisaation yksittäisen tavoitteen kääntäminen toteutettavaksi tekniseksi ratkaisuksi ei ole ihan yksinkertaista, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kokonaisarkkitehtuuri on siis vain tapa hahmottaa monimutkaista kokonaisuutta. Kokonaisarkkitehtuurin tarkoitus on saada monimutkaisesta kokonaisuudesta ymmärrettävä. Tähän käytetään erilaisia kuvaustapoja.

Miten kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään

Käytännössä arkkitehtuurityö on hyvin maalaisjärkeen perustuvaa. Kokonaisarkkitehtuurityössä lähdetään yleensä kuvaamaan nykytila riittävällä tasolla. Sen jälkeen kuvataan tavoitetila, jota kohti pyritään. Kun tavoitetilaa ja nykytilaa verrataan, nähdään nyky-ympäristöön liittyvät puutteet.

Tämän jälkeen tehdään suunnitelma, jolla nykytilasta päästään tavoitetilaan. Idea on vain nähdä metsä puilta - se mikä on tärkeää ja mitä pitäisi saada oikeasti aikaan sen sijaan, että keskitytään yksittäisiin kehittämiskohteisiin kokonaisuuden kustannuksella.

 

4. Mikä kaikki kokonaisarkkitehtuurityössä voi mennä pieleen

Arkkitehtuurityö ongelma

Vaikka laki on velvoittanut julkisia organisaatioita tekemään arkkitehtuurityötä jo vuosia, tuloksia on näkynyt varsin vähän.

Ongelma on siinä, että kokonais- tai yritysarkkitehtuurin rakentaminen ei ole helppoa.

Moni asia voi mennä pieleen. Asioiden ei kuitenkaan tarvitse epäonnistua. Kerron tässä luvussa, mitä riskejä arkkitehtuurityöhön liittyy ja miten kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen voi epäonnistua.

Arkkitehtuurityössä ainakin seuraavat asiat voivat mennä pieleen:

  • Kokonaisarkkitehtuuri tulee kalliiksi. Arkkitehtuurityö vaatii aina taloudellisia panostuksia. Projektin käynnistysvaihe vie aikaa sekä arkkitehdeiltä, vaatii kouluttautumista, todennäköisesti ulkoisten asiantuntijoiden apua, aikaa johtajilta ja liiketoimintoja edustavilta ihmisiltä.
  • Tehdään vääriä asioita. Olen nähnyt organisaatioita, jotka ovat tehneet jo vuosia arkkitehtuurityötä. Mitään järkeviä tuloksia ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi. Työssä on keskitytty vääriin asioihin. Arkkitehtuurityössä on helppo uppoutua työkalujen ihmeelliseen maailmaan. Tällöin voidaan käyttää paljon aikaa työkalujen ympärillä ja epäolennaisten asioiden kuvaamisessa.
  • Organisaatio ei sitoudu kokonaisarkkitehtuuriin. On täysin mahdollista, että kokonaisarkkitehtuuria ei hyväksytä eikä noudateta. Vaikka arkkitehtuurityötä olisi tehty huolella, on mahdollista, että johto ei halua tehdä arkkitehtuuria tukevia päätöksiä, tai järjestelmistä vastaavat tekevät järjestelmäpäätöksiä kuten aina ennenkin.
  • Riippuvaisuus avainhenkilöistä. Koska kokonaisarkkitehtuurityö vaatii erikoisosaamista, voi avainhenkilön, esimerkiksi arkkitehdin lähtö organisaatiosta pysäyttää ja pahimmillaan rapauttaa koko työn.
  • Kokonaisarkkitehtuuri saattaa hidastaa tulosten saamista. Koska arkkitehtuurityö vie aikaa, ja ihmisillä voi olla muitakin vastuita, on täysin mahdollista, että projekti ei valmistu suunnitellussa aikataulussa. Tällöin esimerkiksi järjestelmien uusiminen ja erilaiset arkkitehtuurityöhön sidotut projektit alkavat viivästyä. 
  • Ongelmat työkalujen kanssa. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen käytetyt työkalut ovat monimutkaisia. On mahdollista, että ihmiset eivät osaa käyttää työkaluja, työkalut saavat liian suuren huomion tai työkalujen integrointi tuottaa luultua enemmän ongelmia. 
  • Kokonaisarkkitehtuurityö ei tue liiketoimintaa. Olen nähnyt, kuinka organisaatiossa on osoitettu resurssit arkkitehtuurityöhön ja otettu kalliit työkalut käyttöön, mutta työ ei ole tuottanut haluttua tulosta. On täysin mahdollista, että työtä tehdään ja erilaisia järjestelmäkuvauksia syntyy, mutta kukaan ei ole käynyt kysymässä liiketoiminnalta, mikä on liiketoiminnalle tärkeää. Ongelma liittyy työn rajaamiseen ja siihen, mitä halutaan saada aikaiseksi.

Laki velvoittaa julkiset organisaatiot tekemään kokonaisarkkitehtuurityötä. Muut organisaatiot joutuvat miettimään, kannattaako nähdä vaivaa ja alkaa rakentamaan arkkitehtuuria, jonka tuomat hyödyt eivät ole varmoja.

Mitä isompi organisaatio ja mitä monimutkaisempi IT-ympäristö, sitä varmemmin kokonaisarkkitehtuurin hyödyt ylittävät riskit.

Olen vakuuttunut siitä, että suurimmassa osassa organisaatioita arkkitehtuurityö olisi järkevä investointi. Arkkitehtuurityö vaatii  kuitenkin osaamista. Oikein tehtynä arkkitehtuurista on paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Yksi syy on digitalisaatio.

Jatka lukemista, niin kerron miksi.

Etkö ehdi lukemaan artikkelia nyt?

Ei hätää. Voit ladata artikkelin PDF:nä täyttämällä oheisen lomakkeen.

5. Onnistuminen digitalisaatiossa vaatii arkkitehtuuria

Digitalisaatio. En usko, että löytyy yhtään organisaatiota, jossa ei olisi mietitty, mitä mahdollisuuksia ja toisaalta uhkia digitalisaatio tuo tullessaan.

Miten digitalisaatiossa voi onnistua?

Tässä luvussa kerron miten digitalisaatiossa onnistuminen on mahdollista, ja miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy siihen.

Tarkoitan digitalisaatiolla uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia:

Digitalisaatio

Kokemukseni mukaan todella moni johtoryhmä tuskailee oman tietohallinnon tai IT-yksikön hitaudesta uusien asioiden kehittämisen suhteen.

Koska uusia järjestelmiä ja ratkaisuita saa ostettua palveluna, olisi houkuttelevaa vain unohtaa oma IT-yksikkö ja hoitaa kaiken uuden kehittäminen ilman heitä. Mutta onko tämä viisasta?

Uusien tietojärjestelmien toteuttaminen ilman omaa tietohallintoa toimii niin kauan, kun rakennetaan pisteratkaisuita.

Yksittäisen järjestelmän ostaminen on hyvin helppoa. Esimerkiksi CRM-järjestelmän hankkiminen palveluna on helppoa ja suosittua. "Tähän ei omaa IT-yksikköä tarvita".

Kuitenkin jos esimerkiksi CRM-järjestelmästä haluaa maksimihyödyn, on sen integroiminen muihin järjestelmiin välttämätöntä.

Se taas vaatii yleensä yhteistyötä tietohallinnon kanssa. Datan rikastaminen ja jalostaminen vaatii nimenomaan tieto- ja sovellusarkkitehtuurin kuvaamista ja ymmärtämistä. Tätä liiketoiminta ei yleensä voi tehdä yksin.

Digitalisaatiosta saatavat hyödyt voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:

  • Asiakaskokemuksen uudistaminen
  • Sisäisen tehokkuuden parantaminen
  • Uudet liiketoimintamallit

Oletko kiinnostunut digitalisaatiosta?

Lue kirjoitukseni digistrategian laatimisesta.

Olen kirjoittanut myös kirjoituksen kehitysohjelmasta, jonka avulla rakennetaan digitaalinen asiakaskokemus.

Merkittävät kehitysaskeleet näillä eri osa-alueilla vaativat sovellusten uudistamista, niiden alla olevan alustan uudistamista ja uutta tapaa rakentaa tietotekniikkaympäristöjä.

Kun tässä edetään ilman omaa IT-yksikköä yksittäisiä pisteratkaisuita pidemmälle, alkaa seinä nousemaan pystyyn.

Strategisia uudistushankkeita on vaikea viedä eteenpäin ilman oman IT-yksikön mukana oloa.

Koska järjestelmäympäristö koostuu sekä uusista, uusiin teknologiaan nojaavista ratkaisuista sekä vanhasta sovellus- ja tietokantaympäristöstä, on tämän kehittäminen monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikkien osaamista tarvitaan.

Tämän vuoksi digitalisaatiossa kokonaisarkkitehtuuri nousee arvoonsa. On välttämätöntä kommunikoida kaikille osapuolille tavoite, jota kohti ympäristöä kehitetään.

On välttämätöntä ymmärtää nykytilanteeseen liittyviä rajoitteita, jotta niitä voidaan purkaa hallitusti.

On tärkeää rakentaa oikeanlaista osaamista. Se voi tarkoittaa uusien teknologioiden kouluttamista omalle väelle, uusien kumppanuuksien rakentamista, paremman yhteistyön rakentamista IT-yksikön ja liiketoimintojen välille.

Asiakaskokemuksen uudistaminen, sisäisen tehokkuuden parantaminen ja uudet liiketoimintamallit ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka vaativat paljon yhteistyötä organisaation osien välillä. Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu, jonka avulla kokonaisuutta voi johtaa.

6. Miksi jokaisen johtajan pitäisi olla kiinnostunut kokonaisarkkitehtuurista

Mitä johtajan pitää tietää kokonaisarkkitehtuurista

Oletko johtaja?

Onko tavoitteenasi saada strategia jalkautettua? Se ei ole helppoa. Rajallisten resurssien suuntaaminen oikein ei ole koskaan helppoa.

Tässä luvussa kerron, miksi jokaisen johtajan kannattaa alkaa teettämään arkkitehtuurityötä. Oikein tehtynä se nimittäin ratkaisee monta ongelmaa.

Yrityksessä jokainen johtaja haluaa saada yrityksen menestymään. Julkisessa organisaatiossa johtaja haluaa toteuttaa organisaation tavoitteita mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Hyvä johtaja ja hyvä johtoryhmä on laatinut loistavan strategian, jota organisaation pitäisi alkaa toteuttamaan.

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa kääntämään strategian toimivaksi IT-ympäristöksi.

Todellisuus ei useinkaan ole näin täydellinen. Valitettavan usein ihmiset ja organisaatiot eivät ole strategisia. Jokapäiväiset kiireet ja erilaiset operatiiviset asiat ohjaavat tekemistä enemmän kuin niiden tarvitsisi. Kehittämistarpeita nousee eri suunnista ja projekteja käynnistetään.

Usein niitä käynnistetään liikaa. Eri osastoilla on omat tavoitteensa. IT-yksiköllä on omat murheensa ja kaikki yrittävät saada eteenpäin heille tärkeitä asioita. Miten organisaatioiden arkeen saa selkeyttä ja kehittämisresurssit voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaasti?

Ratkaisu on taas kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri auttaa kääntämään strategian toimivaksi IT-ympäristöksi. Kokonaisarkkitehtuuri on tapa kääntää johtajan ja johtoryhmä tavoitteet IT-kyvykkyyksiksi ja järjestelmiksi, jotka aidosti tukevat liiketoimintaa tai organisaation tavoitteita.

Kokonaisarkkitehtuurilla tai yritysarkkitehtuurilla ei kuitenkaan kannata yrittää ratkaista kaikkia ongelmia. Usein parempia tuloksia saadaan sillä, että arkkitehtuurityötä aletaan tekemään jollain osa-alueella, ja tavoitellaan nopeampia hyötyjä kuin mitä massiivisissa projekteissa on mahdollista.

7. Miten kokonaisarkkitehtuuri liittyy IT-strategiaan?

Onko teillä ajantasainen IT-strategia?

Heijastaako IT-strategia organisaation strategiaa ja tavoitteita?

Yritysarkkitehtuuri tai kokonaisarkkitehtuuri tukevat todella hyvin IT-strategian toteuttamista.

Tässä luvussa kerron, miten IT-strategia liittyy arkkitehtuurityöhön. Olen kehittänyt mallin, jolla nämä kaksi asiaa yhdistetään käytännönläheisellä tavalla.

IT-strategian tulisi heijastaa organisaation liiketoimintastrategiaa. Kokonaisarkkitehtuuri on tapa kääntää IT-strategia roadmapiksi tai kehityssuunnitelmaksi, jonka avulla liiketoimintaa heijastava IT-strategiaa voidaan toteuttaa. Oheinen kuva esittää mallia, jonka olen kehittänyt IT-strategian ja arkkitehtuurityön yhdistämiseksi.

Arkkitehtuurityö ja roadmap

Jokaisessa organisaatiossa ensimmäinen haaste on saada liiketoimintastrategia käännettyä IT-strategiaksi. Tämä ei ole triviaali asia, koska yleensä jo liiketoimintastrategia on käytännön tasolla epäselvä ja ihmiset ymmärtävät sen monin eri tavoin.

Tilaa ILMAINEN opas

IT-strategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen opas, jossa kerron, miten voit laatia käytännöllisen ja liiketoimintalähtöisen IT-strategian.

 

 

Kun organisaatiolla on liiketoimintatavoitteita heijastava IT-strategia, seuraava tavoite on saada strategia ohjaamaan IT-ympäristön kehitystyötä. Käytännössä strategia pitää siis kääntää roadmapiksi eli kehityssuunnitelmaksi. Tässä auttaa kokonaisarkkitehtuuri. IT-strategian laatimisvaiheessa on jo tehty osa työstä, joka pitäisi joka tapauksessa tehdä kokonaisarkkitehtuuria työstettäessä. Arkkitehtuurityö siis käytännössä jatkaa siitä, mihin IT-strategiatyö jää.

Esittämäni tapa paloitella strategiatyötä ja arkkitehtuurityötä lisäävät onnistumisen mahdollisuuksia, koska näin projektikokoa saadaan pienemmäksi. Näin tuloksia saadaan nopeammin. Tämä auttaa luottamuksen syntymisessä liiketoimintojen ja IT-yksikön välillä. Organisaatio myös oppii prosessin aikana, ja monen pään päällä syttyy lamppu. Tämä auttaa kokonaistavoitteen saavuttamisessa.

8. Yhteenveto

Tässä kirjoituksessa on ollut paljon asiaa.

Toivon, että olet hyötynyt tästä artikkelista.

Tässä vielä yhteenveto tärkeimmistä asioista:

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan kehittää organisaation toimintaa kokonaisuutena, joka ottaa huomioon niin prosessit, tietojärjestelmät kuin niitä tukevat teknologiat, esimerkiksi IT-infrastruktuurin.

Kokonaisarkkitehtuuri yhdistää strategian ja liiketoimintatavoitteet IT-ympäristön kehittämiseen. Sen sijaan, että käytettäisiin rahaa teknologiaan tai järjestelmiin niiden itsensä takia, kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan kääntää liiketoimintatavoitteita teknologiaratkaisuiksi. Arkkitehtuurityön tarkoitus on tuottaa kokonaisuus, jossa kokonaisuuden osat tukevat toisiaan.

Kokonaisarkkitehtuuri on tapa jalkauttaa organisaation strategia. Toimiva arkkitehtuuri tehostaa resurssien käyttöä, parantaa kommunikaatiota organisaation sisällä, auttaa päätöksenteossa ja nopeuttaa kehitystyötä.

Digitalisaatio vaatii yhteistyön tekemistä eri organisaation osien kanssa. Digitalisaatio vaatii hyvää yhteistyötä liiketoimintojen ja IT-yksikön kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa työkalut digitalisaation toteuttamiseen.

Kokonaisarkkitehtuurin tulisi kiinnostaa johtajia, koska se tarjoaa tavan kääntää organisaation strategia toimivaksi IT-ympäristöksi.

TOGAF, JHS-179 ja Zachmann ovat viitekehyksiä, joiden avulla kokonaisarkkitehtuurityötä voidaan tehdä. JHS-179 on tehty julkisia organisaatioita varten. JHS-179 nojaa vahvasti TOGAFiin, mutta siitä huolimatta myös yritykset voivat hyötyä JHS-179:n ympärille rakennetuista työkaluista.

Kokonaisarkkitehtuuri on tapa jalkauttaa ja toteuttaa IT-strategiaa. Kokonaisarkkitehtuuri muodostaa IT-strategian kanssa kokonaisuuden, jotka tukevat toisiaan.

Mitä mieltä sinä olet?

Oliko artikkeli hyödyllinen?

Puuttuuko artikkelista jotain?

Jos pidit artikkelista, tilaa uutiskirjeeni, niin saat ensimmäisten joukossa tiedon uusista artikkeleista ja muusta materiaalista, jota jaan.

Jos koit artikkelin hyödylliseksi, kerro siitä muillekin jakamalla tämä kirjoitus Somessa.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Scroll to Top