fbpx

Pilvi vai konesali – Kumman valitsisit, jos sinun pitää rakentaa uusi palvelu

IT-väki on käynyt jo vuosia keskusteluja siitä, onko tietotekniikkaa parempi pyörittää perinteisestä konesalista käsin, vai onko sitä parempi ostaa palveluna pilvestä.

Oletko miettinyt, mihin teidän kannattaisi lyödä kehityspanokset: pilveen vai perinteiseen konesaliin?

Tässä artikkelissa kerron syyn, jonka vuoksi kehityspanokset kannattaa yleensä laittaa pilveen.

pilvi nopeus palvelukehitys

Konesalin ja pilvipalvelun ero tulee hyvin esille, kun mietitään uusien palvelun pystyttämistä.

Kerron, miten palveluita pystytetään omaan konesaliin, ja miten sama käy julkisessa pilvessä.

Jos olet kiinnostunut siitä, mitä liiketoimintahyötyjä pilvipalveluissa on, kannattaa jatkaa lukemista.

Termit haltuun

Ennen kun syvennymme varsinaiseen asiaan, on tärkeää ymmärtää perusasiat. Tässä muutama asia pilven palvelumalleista.

  • Software as a Service (SaaS). SaaS-palvelussa palveluntarjoaja vastaa koko palveluntuottamiseen tarvittavasta infrasta, virtuaalipalvelimista ja ohjelmistoista. Asiakas vastaa vain käyttäjähallinnasta ja datasta, jota päättää syöttää järjestelmään. SaaS-palvelu on asiakkaalle helpoin ottaa käyttöön, mutta tarjoaa vähiten joustavuutta palvelun suhteen.

 

  • Platform as a Service (PaaS). PaaS-palvelussa palveluntarjoaja vastaa edelleen infrasta ja virtuaalipalvelimista sekä niiden päällä pyörivästä “alustasta”, joka voi olla esimerkiksi SQL-kanta tai sovelluskehitysympäristö. Asiakkaan vastuulle jää tämän alustan hyödyntäminen. Palvelumalli vaatii asiakkaalta enemmän, mutta antaa enemmän vapautta kuin SaaS.

 

  • Infrastructure as a Service (IaaS). IaaS-palvelussa palveluntarjoaja vastaa konesaleista, fyysisistä palvelimista ja virtualisointikerroksesta ja asiakas vastaa virtuaalipalvelimista sekä käyttöjärjestelmistä lähtien kaikesta palveluun liittyen. Palvelumalli on joustavin näistä kolmesta, mutta vaatii samalla eniten vaivannäköä.

 

Kaipaatko lisää taustatietoa siitä, mistä pilvipalveluissa on kyse? Olen käsitellyt pilvipalveluiden ominaisuuksia artikkelissani

 

Mistä tunnistaa pilvipalvelun

Kun viittaan tässä kirjoituksessa pilvipalveluihin, tarkoitan julkisia pilvipalveluita, kuten Microsoft Azure, Amazon AWS tai Google Cloud.

Kun käsittelen perinteisiä konesaleja, tarkoitan tyypillistä konesalia, jossa palvelininfraa on virtualisoitu, tyypillisesti VMwarella. 15 vuotta sitten tämä oli hienoa tekniikkaa: jokaista uutta sovellusta varten ei tarvita omaa palvelinrautaa, koska palvelinvirtualisoinnin avulla voidaan yksi fyysinen palvelinrauta jakaa usean virtuaalipalvelimen kesken.

Olen käsitellyt konesalin kehityspolkua kirjoituksessani

 

Pilvi – mitä hyötyä liiketoiminnalle vuonna 2018?

Pilvi vai konesali? Kumpi siis on parempi?

Lähdetään nyt vertaamaan näitä kahta tapaa rakentaa IT-palveluita vertaamalla uuden palvelun pystyttämistä.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

Uuden palvelun pystyttäminen perinteiseen konesaliin

Kun perinteisessä konesalissa halutaan ottaa käyttöön uusia palveluita, pitää alkaa asentamaan virtuaalipalvelimia, ja palvelinten asentamisen jälkeen aletaan asentamaan sovelluksia.

Koska palvelinten asentaminen on hyvin usein käsityötä, uusia palveluita saadaan käyttöön heti, kun palvelinylläpito on ehtinyt asentaa virtuaalipalvelimet, konfiguroida niille verkot ja asentaa uusille palvelimille halutut ohjelmistot.

Uusien palveluiden käyttöönotto menee kutakuinkin näin:

  • Tehdään usein tiketti (palvelutilauspyyntö), odotellaan, että konesalin ylläpidosta vastaavat ehtivät asentaa palvelimet (olettaen, että virtuaaliympäristössä on tarpeeksi kapasiteettia)
  • Pahimmassa tapauksessa pitää hankkia uutta palvelin- tai tallennusrautaa. Nyt kuitenkin oletamme, että infrassa riittää kapasitettia.
  • Sitten neuvotellaan palvelinten muistin, prosessorien ja tallennustilan määrästä ja tarvittavan levypinnan nopeudesta.
  • Tämän jälkeen odotellaan, että sovelluksen tunteva asiantuntija ehtii asentaa sovellukset.
  • Jos on kyse internetiin tarjottavasta palvelusta, tarvitaan tietoliikennetiimiä tekemään palomuuriavauksia ja määrittelemään verkkoja.
  • Sen jälkeen (tai tietysti ennen palvelun julkaisemista) pitää kokonaisuuden tietoturvataso testata, ja senhän tekee tietysti siihen perehtynyt asiantuntija.

 

Uusien palveluiden käyttöönotossa tarvitaan yleensä useiden eri tiimien aikaa, yhteistyötä ja odottelua, johon kuluu parhaimmillaan jokunen päivä, usein käytännössä viikkoja, koska ihmisillä vaan on paljon muitakin töitä kuin tämä uuden palvelun pystytys.

Jos olet liiketoiminnasta vastaava johtaja, saattaisit kysyä itseltäsi: Mitä lisäarvoa yritykselleni tuo se, että oma väki tai palveluntarjoaja ”tunkkaa” käsin pystyyn infrastruktuuria, joka ei vielä itsessään tuota yhtään lisäarvoa? Onko uusien palveluiden pystyttäminen ihan oikeasti näin vaikeaa?

Kuvitellaanpa, että sama homma hoidetaan julkisen pilvipalvelun avulla.

 

Uuden palvelun pystyttäminen julkiseen pilveen

 

Julkisessa pilvessä on ensinnäkin lukematon määrä valmiita palveluita, joita asiakkaat voivat ottaa käyttöön itsepalveluportaalin avulla. Oletetaan kuitenkin, että haluttua sovellusta ei löydy valmiina, ja sen tarvitsema infrastruktuuri joudutaan pystyttämään itse.

Oletetaan, että tarvitset sql-pohjaisen tietokannan ja web-palvelun, johon pääsee kiinni netistä. Kyseessä on siis hyvin yksinkertainen kokonaisuus. Oletetaan, että olet jo ottanut pilvitilin käyttöön samalla tavalla kuin sinulla olisi valmis konesalikin käytössä.

 

On selvä kilpailuetu käyttää sellaista IT-ympäristöä, jossa uusien palveluiden kehittäminen on nopeaa.

 

Palvelun pystyttäminen IaaS-mallilla

Jos haluat välttämättä pitää itse yllä tietokanta- ja web -palvelimen käyttöjärjestelmiä (tämä ei välttämättä ole kovin järkevää), voit päättää vuokrata pilvestä kaksi palvelinta: toisen tietokantaa ja toisen web-palvelinta varten. Kyse on siis IaaS-palvelusta, koska vuokraat infrastruktuuria, jota joudut pitämään itse yllä.

Kirjaudut pilvipalvelun itsepalveluportaaliin, valitset käyttöjärjestelmän, tarvittavan palvelimen koon ja paikan (konesalin), johon palvelimet pitää asentaa. Kun olet tehnyt muutaman valinnan, voit antaa pilvipalvelun provisioida eli käytännössä asentaa automaattisesti tarvittavat palvelut. Ennen kuin olet ehtinyt lukea tämän artikkelin loppuun, sinulla on käytössä nämä palvelimet, joille voit sen jälkeen asentaa esimerkiksi SQL-palvelimen ja Web-palvelimen.

Loppuosa projektista menee edelleen kuten omassa konesalissa: Jonkun pitää asentaa sovelluksia ja alkaa ylläpitää kokonaisuutta.

Johtajana mietit edelleen, mitä hyötyä minulle on siitä, että oma väkesi asentelee itse käyttöjärjestelmiä ja ylläpitää niitä. Päätät tehdä asiat seuraavan kerran fiksummin eli PaaS-palveluiden avulla.

Palvelun pystyttäminen PaaS-mallilla

Tällä kertaa siis käytät PaaS-palveluita eli et olekaan kiinnostunut palvelimista etkä niiden käyttöjärjestelmien ylläpidosta. Haluat ainoastaan tietokannan ja web-palvelun. Haluat keskittyä ainoastaan lisäarvoa tuottavaan osioon. Tämä on julkisessa pilvessä helppoa.

Kirjaudut jälleen itsepalveluportaaliin ja valitset tällä kertaa SQL-palvelun ja Web-palvelun. Ennen kuin huomaat, sinulla on käytössä tietokanta ja web-palvelu.

Maksat palvelusta nimellisesti hieman enemmän kuin omista palvelimista, mutta toisaalta pilvipalvelun tarjoaja hoitaa käyttöjärjestelmien, tietokantapalvelun ja web-palvelun ylläpidon. Sinä voit keskittyä sovellukseen, joka on varsinainen syy asennella yhtään mitään.

 

Paljonko julkisessa pilvessä on saatavilla palveluita?

Mitä ajattelet? Pilvi vai konesali? Kumpi olisi parempi ratkaisu teille?

Esitin edellä hyvin pelkistetyn esimerkin. Oletetaan yksinkertaisen esimerkin sijaan, että haluat rakentaa järjestelmän, johon kerätään dataa eri lähteistä: olemassa olevista tietokannoista ja kolmannen osapuolen palveluista. Lisäksi haluat kerätä dataa tuotantolaitoksiin sijoitettujen IoT-laitteiden avulla. Haluat analysoida sekä reaaliaikaista että historiadataa, esittää sitä eri sidosryhmille sekä web-rajapinnan että tarkoitusta varten rakennetun mobiilisoftan avulla.

Yllä olevan kokonaisuuden rakentaminen omaan konesaliin kuulostaa lähinnä painajaiselta. Sen rakentaminen on tietysti mahdollista, mutta projektiin liittyy paljon työtä ja integrointia. Julkisesta pilvestä kaikki komponentit ovat saatavilla suoraan itsepalveluportaalista. Ympäristön perustoiminnallisuudet saa käyttöön tänään.

Julkisen pilven palveluvalikoima kehittyy valtavaa vauhtia, ja tämän vuoksi pelkästään uusien palveluiden ominaisuuksien seuraaminen on jo lähes oma ammattinsa. Samaa ei voi sanoa omasta konesalista. Joka ikisen uuden palvelun synnyttäminen konesaliin on työn ja tuskan takana. Kyllä se mahdollista on, mutta onko se kannattavaa?

Koska ymmärrät, että toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia, kilpailijat kehittävät uusia palveluita, ja asiakkaat haluavat yhä parempia palveluita, ymmärrät, että on selvä kilpailuetu käyttää sellaista IT-ympäristöä, jossa uusien palveluiden kehittäminen on nopeaa.

 

Pilvi vai konesali?

Kun nyt mietit uusien palveluiden pystyttämistä, kumpi tuntuu järkevämmältä: pilvi vai konesali? Olisiko oma konesali sittenkin parempi kuin julkinen pilvi?

Veikkaisin, että aika moni on valmis valitsemaan julkisen pilven.

 

Kun halutaan vain saada aikaan uusia asioita, eikä käyttää resursseja perusinfrastruktuurin pyörittämiseen, pilvi vaikuttaa yllättävän järkevältä.

 

Asiat eivät tietenkään ole aina näin yksinkertaisia. Kuten kaikkiin isoihin päätöksiin, pilvi vai konesali -keskusteluun liittyy monia muitakin näkökulmia, jotka on syytä ymmärtää.

Kuitenkin kun katsotaan asioita puhtaasti sellaisen johtajan näkökulmasta, joka haluaa saada aikaan uusia asioita, eikä käyttää resursseja perusinfrastruktuurin pyörittämiseen, pilvi vaikuttaa yllättävän järkevältä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa artikkelien sarjaa, jossa vertailen perinteistä konesalia ja julkista pilveä. Tilaa uutiskirjeeni, niin saat tiedon, kun julkaisen seuraavan osan tästä kirjoitussarjasta.

Tuntuuko siltä, että teidän IT-ympäristö ja liiketoiminnan tavoitteet eivät ihan kohtaa?

Ei hätää. Aloita IT:n liiketoimintalähtöinen kehittäminen lataamalla laatimani IT-strategiaopas.

 

Pääset lataamaan oppaan täältä

 

Jos pidit tästä artikkelista, myös seuraavat artikkelit voivat olla kiinnostavia:

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Scroll to Top