fbpx

Tunnetko nämä neljä (4) erilaista pilvistrategiaa – mikä näistä sopii teille?

Mietitkö, mitä hyötyä pilvestä olisi teidän organisaatiolle?

Uskaltaisiko siirtää kaikki työkuormat pilveen vai olisiko parempi siirtyä pikkuhiljaa käyttämään SaaS-palveluita?

Mitä voisi tehdä, jos käytössä on IoT-laitteita ja haluaisi hyödyntää tekoälyä?

Entä jos organisaatiossa rakennetaan itse sovelluksia, mitä silloin voisi tehdä?

Kerron millainen pilvistrategia on hyvä erilaisille organisaatioille

Käsittelen tässä kirjoituksessa neljää erilaista pilvistrategiaa eli tapaa hyödyntää pilveä:

  1. Sovellusten hankkiminen SaaS-palveluna
  2. Konesalin siirtäminen pilveen
  3. Datakeskeinen pilvi
  4. Sovelluskehittäjän pilvi

Lähdetään liikkeelle kaikkein tutuimmasta vaihtoehdosta eli sovellusten hankkimisesta SaaS-palveluna.

Pilvistrategia 1: Sovellusten hankkiminen SaaS-palveluina

Ensimmäinen pilvistrategia lähtee siitä, että sovellukset pyritään hankkimaan SaaS-palveluna aina kun mahdollista.

Lyhenne SaaS tulee sanoista Software-as-a-Service eli ohjelmisto palveluna. SaaS-palveluissa on kyse siitä, että palveluntarjoaja huolehtii kaikesta, mitä sovelluksen käyttö vaatii ja asiakas maksaa sovelluksen käytöstä palvelumaksua.

SaaS pilvistrategian osana - kenelle sopii

Palvelumaksu sisältää mm. palvelun vaatimat konesalitilat, palvelimet, tallennustilan ja näiden ylläpitämisen eli asiakkaan ei periaatteessa tarvitse tehdä mitään muuta kuin alkaa käyttämään palvelua.

Asiakkaan ei tarvitse miettiä ohjelmiston tarvitsemien palvelinten ja tietokantojen ylläpitoon liittyviä asioita, koska toimittaja vastaa siitä.

SaaS-palvelu on ennen kaikkea hankintamalli. Tässä kohtaa on pakko sanoa, että suurin osa SaaS-palveluista ei ole aitoja pilvipalveluja, vaan enemmänkin on kyse käyttöpalveluista, joissa ohjelmiston tarjoaja on rakentanut ihan perinteisen infran, jonka päällä sovellusta ajetaan. Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä pilvipalvelun kanssa. Ainoastaan markkinointiosasto on keksinyt, että tämähän on eräänlainen ”pilvi”.

Jos haluat lukea lisää siitä, millainen on ”aito” pilvipalvelu, lue kirjoitukseni Näin tunnistat aidon pilvipalvelun.

Käsitellään kuitenkin sitä, kenelle SaaS-palvelu sopii.

Millaiselle organisaatiolle sopii SaaS-palvelut strategisena valintana?

Monia sovelluksia ei enää edes saa muuta kuin SaaS-palveluna. Käytännössä kaikki organisaatiot käyttävät SaaS-palveluita, joten siinä mielessä SaaS-palvelut sopivat kaikille. Mitkä asiat auttavat arvioimaan, sopiiko SaaS-palvelu organisaatiolle strategisena valintana:

  • Valmius käyttää valmisohjelmistoja. Ennen kaikkea SaaS-palvelu sopii aina, kun on valmis käyttämään valmisohjelmistoja ja kokee, että pärjää hyvin niillä.
  • Käyttöönoton nopeus ja käytön helppous on tärkeämpää kuin äärimmäinen oma kontrolli. Usein käyttöönoton nopeus painaa vaa’assa yhä enemmän ja voi olla ratkaiseva tekijä, miksi moni haluaa SaaS-palvelun.
  • Jos pyrkii muokkaamaan IT-osaston osaamisrakennetta. SaaS-palvelut vapauttavat resursseja alustojen ja sovellusten päivittämisestä muihin enemmän lisäarvoa tuottaviin töihin.
  • Kun on halu pienentää On premises -ympäristön kokoa. Jos riittävästi sovelluksia siirretään SaaS-palveluna hankittavaksi, voi jossain vaiheessa olla mahdollista, että omasta konesalista voidaan luopua. Jos joitain yksittäisiä palvelimia silti tarvittaisiin, ne voisi hyvin siirtää pilveen.
  • Halutaan riippumattomuutta muusta IT-ympäristöstä. Joissain tilanteissa joku organisaation osa haluaa riippumattomuutta muusta organisaatiosta tai IT-ympäristöstä. SaaS-palvelu mahdollistaa sovelluksen käytön ilman liiallisia sidoksia yrityksen muuhun IT-ympäristöön.

Tarkastellaan seuraavaksi toista pilvistrategiaa, jossa tehdään jo isoja muutoksia yrityksen IT-ympäristöön.

Pilvistrategia 2: Konesalin siirtäminen pilveen

Tämä pilvistrategia lähtee siitä, että tällä hetkellä omassa konesalissa pyörivät palvelimet siirretään pilveen. Tavoitteena tässä pilvistrategiassa on perinteisestä konesalista luopuminen.

Kun koko konesali siirretään pilveen, siirretään virtuaalipalvelimet pilvipalvelun tarjoajan virtuaalialustalle. Käytännössä muutos ei kuitenkaan jää tähän.

Konesali pilveen

Sen lisäksi, että virtuaalipalvelimet siirretään pilveen, hyödynnetään tässä vaihtoehdossa palveluntarjoajan korkeamman lisäarvon palveluita. Jos otetaan esimerkiksi Azure, käyttöönotettavia palveluita voivat olla esimerkiksi:

  • Azure SQL Database -palvelu (voi korvata tietokantapalvelimet)
  • Azure Files -palvelu (voi korvata tiedostopalvelimet)
  • Azure Web App (voi korvata web-palvelimet)
  • Azure virtual desktop (voi korvata RDS-palvelimet)

On hyvä huomata, että nämä Azuren palvelut eivät ole täysin sama asia kuin Onprem-ympäristön itse rakennetut kokonaisuudet. Siksi on tärkeää ymmärtää, missä tilanteessa korvaaminen onnistuu teknisesti ja toisaalta, milloin se on järkevää esimerkiksi tarvittavien lisenssien kannalta.

Muuten tässä strategiassa siirretään palvelimia pilveen sellaisenaan. Käytännössä silloin puhutaan lift-and-shift-siirrosta. Siirron yhteydessä palvelinten kapasiteetteja säädetään (käytännössä varakapasiteetista luovutaan ainakin osin), koska näin säästetään kuluissa.

Tämä pilvistrategia eroaa hyvin paljon siitä, että palvelimia ajaisi virtuaalialustalla omassa tai palveluntarjoajan konesalissa. Pilvikonesalin ohjaus perustuu täysin koodiin ja on sen vuoksi täysin ohjelmallisesti ohjattavissa, kun taas perinteisempi virtualisointiympäristö perustuu yleensä manuaalisempaan operointiin.

Kenelle konesalin siirto pilveen sopii?

Konesalin siirto pilveen sopii esimerkiksi organisaatiolle, joka haluaa päästä eroon omasta konesalista.

Toisaalta tämä strategia sopii myös organisaatiolle, joka on ulkoistanut konesalipalvelujen tuottamisen. Heille tämä strategia tarjoaa esimerkiksi nopeutta muutosten toteuttamiseen. Sen sijaan, että palvelimia ”tunkataan” käsin joko itse tai ulkoistuspalvelujen tuottajan toimesta, softapohjainen konesalin ohjaus mahdollistaa infran pystytyksen ja muutosten tekemisen koodin avulla (Infrastructure-as-Code eli IaC). IaC puolestaan mahdollistaa toiminnan automatisoinnin.

Puhdas Lift & Shift -siirtymä voi toimia hyvin ensimmäisenä askeleena, mutta osoittautuakseen järkeväksi siirroksi, on syytä olla melko selkeä visio siitä, miten ympäristöä kehitetään tästä eteenpäin. Muuten Lift & Shift -siirtymä voi osoittautua pettymykseksi. Siksi olisi tärkeää modernisoida alustoja hyvin pian siirtymän jälkeen.

Jos haluat lukea lisää lift-and-shift-strategiasta, voit lukea kirjoitukseni Voisiko oman konesalin siirtää pilveen?

Jos taas olet kiinnostunut pilveen siirretyn konesalin kustannusoptimoinnista, lue kirjoitukseni Tiedätkö nämä 5 tapaa säästää pilveen siirrettyjen palvelinten kustannuksissa?

Käsitellään seuravaksi toisenlaista pilvistrategiaa. Kyse on strategiasta, jota myös sellainen organisaatio voi toteuttaa, joka haluaa pitää omat palvelimensa poissa pilvestä.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

Pilvistrategia 3: Datakeskeinen pilvi

Tässä strategiassa on kyse siitä, että pilveä käytetään tiedon keräämiseen, jalostamiseen ja analysoimiseen.

Tämä pilvistrategia ei vaadi nykyisten sovellusten tai konesalin siirtoa pilveen.

Sen sijaan pilveä käytetään tässä keskuspaikkana, johon kerätään sovellusten tuottamaa dataa. Oheinen kuva selittää datakeskeisen pilven ideaa.

Data pilvi

Pilveä voidaan käyttää paikkana, johon replikoidaan dataa omasta konesalista ja SaaS-palveluista. Lisäksi pilveen voidaan kerätä dataa esimerkiksi IoT-laitteista.

Tieto voi sisältää sekä rakenteista dataa että dataa, joka on strukturoimatonta. Tietoa voidaan louhia ja analysoida esimerkiksi pilvessä helposti saatavilla olevien tekoälymoottorien avulla.

Organisaatiolla voi olla useita tällaisia pilviä. Yhteen pilveen voidaan kerätä jonkin liiketoimintayksikön tarvitsemaa dataa, toiseen voidaan kerätä esimerkiksi tietoturvatapahtumia.

Datakeskeisen pilven voi rakentaa tutuilla hyper scaler -pilvillä, kuten Azurella, Google Cloudilla tai AWS:llä.

Toisaalta datakeskeisen pilven rakentamiseen voi käyttää esimerkiksi  Snowflaken pilveä.

Kenelle datakeskeinen pilvi sopii?

Tämä on siinä mielessä geneerinen strategia, että se sopii osana kokonaisuutta varmasti suurimmalle osalle organisaatioista. Kyllähän dataa kertyy pilveen lähes kaikissa yrityksissä. Seuraavassa on kuitenkin joitakin spesifimpiä skenaarioita, joissa datakeskeisestä pilvestä on hyötyä:

  • Datakeskeinen pilvi sopii erityisen hyvin, kun organisaatiolla on käytössään dataa, josta se uskoo olevan nykyistä enemmän hyötyä, jos dataa pystyisi analysoimaan nykyistä paremmin.
  • Datapilvi ei sulje muita pilvistrategioita pois. Vaikka kaikki muu IT olisi omassa konesalissa, dataa voi viedä pilveen analysoitavaksi.
  • Erimerkiksi koneoppimisen hyödyntäminen onnistuu helposti pilven avulla, koska pilvitarjoajat ovat toteuttaneet erilaisia tekoälymoottoreita pilviinsä ja niistä löytyy valmiita algoritmeja, joiden avulla pääsee asiassa helposti liikkeelle.
  • Datapilvi sopii myös organisaatiolle, joka haluaa hiljalleen ”keventää” riippuvuutta omasta perinteisestä konesalista. Sen vuoksi organisaatio saattaa haluta toteuttaa mm. tietovarastot ja analytiikan pilveen sen sijaan, että se toteuttaa uusia ratkaisuja On Premises -tyyppiseen konesaliin.
  • Jos organisaatiolla on IoT-laitteita tai se suunnittelee sellaisten laajamittaista käyttöä, pilvi on oiva paikka toteuttaa palvelu, joka skaalaa tulevaisuudessa, koska vielä ei tiedetä, miten paljon ja miten paljon dataa uudet sovellukset ja anturit tulevat tuottamaan.

Käsitellään seuraavaksi neljättä pilvistrategiaa: sovelluskehittäjän pilveä.

Pilvistrategia 4: Sovelluskehittäjän pilvi

Sovelluskehittäjän pilvi lähtee strategiana siitä ajatuksesta, että perinteisen palvelinkeskeisen arkkitehtuurin sijaan hyödynnetään muita ajoalustoja työkuormien ajamiseen.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi:

  • Sovellusten ajaminen konteissa
  • Sovellusten ajaminen kokonaan ilman palvelimia (Serverless computing)
Pilvi sovelluskehitys

Sovelluskehittäjän pilvi tarkoittaa strategiaa, jossa keskitytään rakentamaan sovelluksista sellaisia, että ne hyötyvät pilvestä mahdollisimman paljon. Tätä strategiaa voisi kutsua myös vaikka pilvinatiiviksi strategiaksi.

Yksi järkevä tapa toteuttaa sovelluksien tarvitsemaa IT-infraa on sovellusten ajaminen konteissa. Kontit ovat tapa tarjota sovellukselle sen tarvitsemat käyttöjärjestelmän palvelut. Sovellus tarvitsee aina oman sovelluskoodinsa lisäksi joitain kirjastoja ja käyttöjärjestelmän palveluita. Kuitenkin kokonaisen käyttöjärjestelmän varaaminen tätä varten kuluttaa huomattavasti resursseja verrattuna siihen, että sovellukselle tarjotaan vain välttämättömät palvelut.

Olen kirjoittanut konteista useammankin kirjoituksen. Jos haluat lisätietoja konteista, voit lukea esimerkiksi seuraavia kirjoituksia:

Sovelluksien ajoympäristö voidaan toteuttaa myös ns. serverless-tekniikalla. Tässä palvelussa asiakas ei varaa käyttöönsä resursseja pysyvästi. Sovellusten tarvitsema laskentakapasiteetti saadaan asiakkaan käyttöön aina siksi hetkeksi, kun sovellus tarvitsee laskentaa.

Jo sovellusten kontitus vaatii sovelluksen rakenteen hyvää tuntemista, joka tarkoittaa usein sitä, että tämä tekniikka sopii hyvin organisaatiolle, joka koodaa sovelluksia itse. Toki konttien hyödyntäminen onnistuu muissakin tilanteissa, mutta ihan yksinkertaista se ei ole.

Serverless-laskennassa taas ajoympäristölle osoitetaan lähdekoodi, jota aina pyydettäessä ajetaan. Siksi tämän ajoympäristön hyödyntäminen ei onnistu kuin niille, joilla on pääsy lähdekoodiin.

Kenelle sovelluskehittäjän pilvi sopii?

  • Sovellusten kontittaminen sopii erityisesti sellaisille organisaatioille, joilla on itse kehitettyjä sovelluksia, koska monessa tilanteessa sovelluksen onnistunut kontittaminen voi vaatia muutoksia sovellukseen tai ainakin tapaan konfiguroida sitä.
  • Jos oma sovelluskanta koostuu pääasiassa ERP:stä, CRM:stä ja muista sovelluksista, jotka on ostettu softatoimittajalta, voi olla, että sovellusten kontittaminen on niin hankalaa, ettei se lyö leiville.
  • Kontit ja Kubernetes toimivat erityisen hyvin web-pohjaisten palvelujen toteuttamiseen. Jos siis on kyse palvelusta, jota tarjotaan webin yli ja jossa skaalaustarpeet ovat suuret, päädytään suurella todennäköisyydellä käyttämään ajoalustana kontteja ja esimerkiksi Kubernetes-klusteria.
  • On hyvä muistaa, että kontteja voi ajaa myös omassa konesalissa, joten tämä ei vaadi siirtymistä julkipilveen. VMware tarjoaa vSpheren rinnalla konttialustaa, jota markkinoidaan nimellä Tanzu, kun taas RedHat tarjoaa ratkaisuksi Openshiftia.
  • Serverless Computing sopii organisoille, joilla on omaa sovelluskehitystä.
  • Serverless Computing vaatii käytännössä julkipilven hyödyntämistä.

Käytännössä sovelluskehittäjän pilvi sopii strategiana organisaatioille, jotka haluavat modernisoida sovelluksiaan ja jopa rakentaa niitä kokonaan uudelleen niin, että ne tukisivat pilven ominaisuuksia mahdollisimman hyvin.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

Yhteenveto

Kuten varmasti huomasit, erilaisia tapoja hyödyntää pilveä, on hyvin paljon. Jotkin strategiat toimivat sellaisenaan, esimerkiksi aluksi tarkasteltu sovellusten hankkiminen SaaS-palveluna. Moni muu pilvistrategia on enemmän realistisen pilvistrategian osa.

Yhdessä nämä erilaiset strategiat muodostavat siis työkalupakin, joista aina joku sopii tilanteeseen.

Käytännössä monessa organisaatiossa tästä kokonaisuudesta syntyy erilaisia hybridi-ympäristöjä, joissa on osuuksia useista eri strategioista. Erilaiset strategiset lähestymiset on syytä ymmärtää, jotta osaa valita organisaation liiketoimintatavoitteita parhaiten tukevan arkkitehtuurin.

Oman kokemukseni mukaan keskeinen haaste tässä on monimutkaisuuden hallitseminen. Isohkossa IT-ympäristössä on niin paljon toisiinsa sidoksissa olevia asioita, jonka vuoksi erilaiset vaihtoehdot muodostavat helposti vyyhden, jonka hahmottaminen on vaikeaa ja jää siksi helposti tekemättä.

Oma roolini projekteissa on monimutkaisuuden hallitseminen ja kokonaisuuden ohjaaminen niin, että valintoja ohjaavat asiakkaan liiketoiminnan tavoitteet ja se, mikä on kokonaisuuden kannalta järkevää.

Onnistuneessa pilvisiirtymässä ei kuitenkaan ole kyse vain strategioista. Tarvitaan myös toteuttamista ja teknisten kysymyksien syväosaamista. Siksi monille organisaatioille hyvän pilvikumppanin löytäminen on olennaisen tärkeää.

Kumppanin käyttö helpottuu, kun oma käsitys siitä, mitä halutaan tehdä, on kirkas. Siksi pilvistrategian työstämiseen kannattaa käyttää hieman aikaa.

Jos haluat tutustua pilvistrategian laatimiseen hieman tarkemmin, voit ladata tekemäni pilvistrategiaa käsittelevän oppaan.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Scroll to Top