fbpx

Tiedätkö nämä 5 tapaa säästää pilveen siirrettyjen palvelinten kustannuksissa?

Harkitsetko konesalin siirtoa pilveen?

Olet varmasti kuullut väitteistä, joiden mukaan pilvi on halvempi kuin perinteinen konesali. Mihin väitteet perustuvat?

Pilvi ei ole automaattisesti halvempi kuin perinteinen konesali. Hintaedun saaminen vaatii nimittäin yleensä optimointia.

Kerron tässä kirjoituksessa viisi tapaa, miten pilveen siirrettyjen palvelinten kustannuksissa voi säästää.

konesali vs pilvi

Keskityn kirjoituksessa virtuaalipalvelimiin, koska ne ovat yleensä tutuin vaihtoehto niille organisaatioista, jotka miettivät, mitä tehdä konesalipalveluille. Tämä myös helpottaa vertailemista, koska virtuaalipalvelimet ovat lopulta samanlaisia pilvessä ja perinteisessä konesalissa.

Mahdollisuudet säästää pilven kustannuksissa perustuvat pitkälti yhteen hyvin perustavaa laatuiseen eroon pilven ja perinteisen konesalin välillä. Kyse on käytön mitattavuudesta.

Käytön mitattavuus mahdollistaa säästöt

Pilvi ja perinteinen konesali eroavat erityisesti käytön mitattavuudessa. Käsitellään hieman erityyppisiä konesaliratkaisuita kustannusten mitattavuuden kannalta.

Itse omistettu konesali

Itse omistettu konesali muodostaa isot kiinteät kustannukset. Laitetilan kustannuksiin ei vaikuta se, montaako palvelinta siellä ajetaan, niin kauan kuin tila tai sähkö riittää.

Hankittu laitteisto mitoitetaan tietylle määrälle kapasiteettia ja se kapasiteetti on käytössä koko laitteiston eliniän riippumatta siitä, montako palvelinta se pyörittää.

Samalla tavalla omassa konesalissa moni muukin osa-alue muodostaa pitkälti kiinteän kustannuksen tyyppisen kustannuskomponentin. Omassa konesalissa kustannukset naulataan pitkälti siinä vaiheessa, kun palvelininfraa hankitaan.

Konesali ulkoistettuna palveluna

Ulkoistettu konesali siirtää kustannukset CapExista Opexiin. Palvelusta maksetaan käytön mukaan ilman, että asiakkaan tarvitsee vaivata päätään investoinneilla.

Ulkoistuskumppanilta ostetun konesalipalvelun hinta skaalaa ylös ja alas sen mukaan, paljonko kapasiteettia ostetaan. Tyypillisesti kuitenkin veloitusta muutetaan kuukausitasolla. Jos joistakin palvelimista on luovuttu, näkyy se vasta seuraavan kuukauden laskulla.

Toki poikkeuksiakin kuukausitasolla tapahtuvaan kustannusten seurantaan on, mutta silloin aletaan yleensä puhumaan private cloud -tyyppisistä toteutuksista.

Osa esittämistäni säästötavoista sopii hyvin kuukausitasolla veloitettavaan palveluun, mutta suurin osa vaatii kuukausitasoa tarkempaa kustannusten seuraamista.

Julkipilvi

Yksi merkittävimmistä eroista julkipilven ja perinteisempien toteutusten välillä on mitattavuus. Julkipilvi mahdollistaa hyvin tarkan kustannusten seurannan. Kustannusten hyvin tarkka mitattavuus ja pilvitarjoajien hinnoittelumallit luovat pohjan monelle tässäkin kirjoituksessa esittämälleni tavalle säästää kustannuksissa.

Tapa 1: Sammuta tarpeettomat palvelimet

Pilvessä jokainen käynnissä oleva kone maksaa erikseen.

Varsinkin omassa konesalissa, jossa palvelimet ovat omassa kapasiteetissä, joukkoon kertyy helposti ”ylimääräisiä” koneita, palvelimia, joita on joskus käytetty johonkin, mutta joita ei enää tarvita.

pilvi säästö palvelinten sammutus

Löytyykö teiltä testiympäristöjä, joita ei enää käytetä? Tai onko teillä sovelluksia, joiden käyttö on jäänyt vähäiseksi.

Omassa konesalissa palvelinten sammuttamisella ei ole suurta merkitystä, mutta julkipilvessä niiden sammuttamisella voi säästää selvästi rahaa.

Sammuttamalla kaikki sellaiset palvelimet, joita ei enää tarvita, voi siis säästää.

Kannattaa siis käydä palvelinlista läpi ja merkata sieltä palvelimet, joita ei enää tarvita.

Tämä on erityisen tärkeää pilvessä, koska uusien palvelinten pystyttäminen on niin helppoa, että palvelimia saatetaan pystyttää erilaisten tarpeiden vuoksi, mutta niiden poistaminen käytöstä voi unohtua.

Palvelinten sammuttamisesta on pilvessä hyötyä myös, vaikka palvelimia sammuttelisi joka päivä. Mistä on kyse? Käsitellään sitä seuraavaksi.

Tapa 2: Vähennä käyttötunteja sammuttamalla käyttämättömiä palvelimia

Omassa konesalissa yhden tai useamman palvelimen sammuttaminen ei vaikuta kustannuksiin millään tavalla.

Ulkoistetussa konesalissakin palvelimia pitää sammuttaa pidemmäksi aikaa, jotta se alkaa näkymään laskulla.

Pilvessä kaikki on toisin.

Ajastettu sammuttaminen ja käynnistäminen

Microsoft  Azure,  Amazon AWS ja Google Cloud veloittavat virtuaalipalvelimista käytettyjen sekuntien mukaan. Tämän ansiosta palvelimia on kannattavaa sammuttaa aina kun niitä ei käytä. Microsoft puhuu tällöin Pay-as-you-gou-hinnoittelusta, AWS ja Google Cloud puhuvat On-demand-hinnoittelusta.

Esimerkki

Viikossa on 168 tuntia. Oletetaan, että palvelin voitaisiin sammuttaa arkipäivisin klo 17.30 ja käynnistää taas klo 7.30 aamulla. Viikonloppuisin palvelinta ei tarvita ollenkaan. Miten paljon tällä voisi säästää?

Arkipäivisin käyttöaikaa tulisi seuraavasti: Käyttöaikana 07.30-17.30 tarkoittaa 10 tuntia vuorokaudessa. Jos palvelinta käytetään vain arkipäivisin, muodostuu käyttöajaksi 5 x 10 tuntia eli 50 tuntia. Muun ajan palvelin voisi olla sammutettuna.

Palvelimen voisi siis pitää sammutettuna 97 tuntia viikossa. Tämä merkitsee n. 70 % säästöpotentiaalia verrattuna siihen, että sama palvelin pidetään käynnissä vain varmuuden vuoksi.

Kyse on siis 70% säästöstä ilman, että sillä on mitään vaikutusta työn tekemiseen.

Ehkä kuitenkin mietit, ettei palvelimia voi noin vain sammutella kesken kaiken. Se ei tietenkään toimi kaikkien palvelimien kohdalla, mutta esim. erilaisia testaamiseen käytettäviä ympäristöjä ei useinkaan käytetä kellon ympäri.

Varmuuskopioiden ottaminen on usein aikataulutettu tapahtuvaksi yöaikaan. Jos koneesta pitää ottaa varmuuskopio agentin avulla, voisiko koneen käynnistää vain siksi aikaa, kun se varmuuskopioidaan? Tai riittääkö, että imagesta otetaan snapshot? Silloin käynnistämistä ei tarvita.

Entä miten sammuttaminen ja käynnistäminen hoidetaan? Automaation avulla. Sammutettavista palvelimista tehdään ryhmä, jonka automaatio käy ajamassa alas töistä lähtiessä. Sama automaatio käynnistää palvelimet, kun työpäivä taas alkaa. Azuressa asia hoidetaan Azure Automationin avulla. AWS:ssä tämä hoituu Instant Schedulerin avulla.

Tee huviksesi laskelma ja arvioi, montako prosenttia voisit säästää kuluissa, jos voisit sammuttaa ympäristöjä yöksi.

Ympäristöjen sammuttelu päivittäin tietysti vaatii, että käytössä on On Demand -tyyppinen sopimus, jossa maksetaan vain siitä ajasta, jolloin palvelin on päällä. Mitä muita hinnoittelumalleja on olemassa? Lue eteenpäin, niin saat tietää.

Tapa 3: Tee pitkät sitoumukset palvelimiin, jotka täytyy pitää päällä 24/7

Jokaisessa IT-ympäristössä on palvelimia, joita ei voi sammuttaa. Siksi kannattaa listata ne palvelimet, joita ei voi sammuttaa miten sattuu.

Sen jälkeen kannattaa miettiä, miten pitkään olet valmis pitämään palvelimen käytössä.

pilvipalvelun kustannukset säästömahdollisuus

Jos tunnistat, että palvelinta tullaan käyttämään vuosi tai pidempään, kannattaa tehdä pidempi sitoumus palvelimen käytön suhteen. Tällöin puhutaan yleensä Reserved Instance -tyyppisestä tai Committed use -sopimuksesta.

Kun asiakas tekee pidemmän sitoumuksen palvelimen käytöstä, pilvipalvelun tarjoaja antaa huomattavan alennuksen verrattuna käytön mukaan tapahtuvaan laskutukseen.

Microsoft lupailee jopa 72% alennuksia Pay-as-you-go-malliin verrattuna. Tällöin asiakkaan pitää sitoutua 3 vuoden sopimukseen.

Sopimuksesta pääsee myös irti maksamalla keskeytysmaksun, joka on tätä kirjoitettaessa Microsoftilla 12% sopimuksen hinnasta.

Palvelimen kapasiteetin voi siirtää uuden palvelimen käyttöön, jos vanhaa palvelinta ei käytetä. Siksi tiettyyn määrään kapasiteetista on hyvä tehdä pidemmät sitoumukset. Näitä sitoumuksia voi sitten siirrellä palvelimelta toiselle tarpeen mukaan.

Lisäksi on hyvä huomata, että varatuissa instansseissa maksu tapahtuu tyypillisesti etukäteen. Pilvipalvelun tarjoaja saa siis rahansa, käytti asiakas palvelua tai ei.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

AWS myy lisäksi pitkiä sopimuksia tiettyihin Availability Zoneihin. Niiden avulla asiakas voi varmistaa, että hänellä on aina tietyssä konesalissa kapasiteettia käytettävissään, riippumatta siitä, mitä muut asiakkaat tekevät.

Vaikka hinnoittelumalleja on monia, kannattaa arvioida, mitkä palvelimet tulevat säilymään seuraavan vuoden tai 3 vuotta ja sitoa tämä osa kapasiteetista pitkiin sitoumuksiin. Näin voi säästää merkittävästi kuluissa.

Kannattaa arvioida, mitkä palvelimet tulevat säilymään seuraavan vuoden tai 3 vuotta ja sitoa tämä osa kapasiteetista pitkiin sitoumuksiin.

Sopimuskauden säätäminen ei kuitenkaan ole ainoa tapa, miten palvelun hintaa voi saada alas. Myös palvelinten kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Käsitellään sitä seuraavaksi.

Tapa 4: Optimoi palvelinten koko todellisen kapasiteettitarpeen mukaan

Perinteisesti palvelimille on annettu virtuaaliympäristöstä ”riittävästi” prosessoritehoa ja muistia. Kun palvelimia on paljon, tämä varmuuden vuoksi allokoitu reservi alkaa muodostamaan tuntuvan osan kustannuksista.

Koska pilvessä kaikki on hinnoiteltu erikseen, palvelimien resursseja ei kannata konfiguroida kuvitellun piikkikuorman perusteella, vaan vähintäänkin todelliseen, mittauksiin perustuvaan kapasiteettitarpeeseen.

Tee virtuaalipalvelimista oikean kokoisia

Jos miettii, pitäisikö palvelimia siirtää pilveen vai ei, voi käyttää esim. Azure Server Assessment -työkalua, joka seuraa virtuaaliympäristön kapasiteettitarvetta ja esittää sen perusteella suosituksensa pilveen tehtäviksi virtuaalikoneiksi.

Vaikka ei aikoisikaan siirtää koneita pilveen, on hyvä käydä läpi, paljonko kapasiteettia oikein käytetään vs. paljonko sitä on allokoitu.

Tämä auttaa optimoimaan ympäristöä, vaikka käyttäisi kumppanin perinteisemmin toteutettua konesalia, koska kukapa nyt turhasta haluaa maksaa.

Pienet palvelinkoot voivat olla ongelma, jos kapasiteettitarve kasvaa joko yllättäen tai tiettyyn aikaan vuodesta. Käsitellään seuraavaksi sitä, miten tähän voi reagoida.

Tapa 5: Skaalaa virtuaalipalvelinten kokoja tarpeen mukaan (Scale-up)

Pilven automaatio mahdollistaa palvelinten koon kasvattamisen, jos sovellus tarvitsee enemmän resursseja. Koon kasvattaminen vaatii käytännössä palvelimen käyttämisen alhaalla, joten tästä ei ole hyötyä, jos sovelluksen kuormitus vaihtelee jatkuvasti.

Scale-upin yksi ongelma on siinä, että skaalauspa ei välttämättä onnistu, jos alla oleva rauta ei joko tue haluttua kokoonpanoa tai palvelimella ei ole tilaa sille. Silloin palvelin pitää provisioida uudelleen toiselle raudalle. Käytännössä kuitenkin skaalausta yritetään usein seuraavalle saatavilla olevalle tasolle.

Scale-up voidaan toteuttaa automaation avulla. Automaation avulla palvelimia voidaan siirrellä eri tasoisille palvelimille tarpeen mukaan. Tämän tavan käyttökelpoisuus on sidoksissa siihen, mitä sovelluksen boottaamisesta seuraa ja salliiko käyttö säännöllisiä uudelleen käynnistelyjä.

Scale-up on joissain tilanteissa käyttökelpoinen tapa tarjota esim. raportointijärjestelmälle tai vastaavalle enemmän kapasiteettia vähäksi aikaa.

Kapasiteetin kasvattamiseen on paljon joustavampiakin tapoja kuin perinteisten palvelimien sammuttelu tai palvelinkokojen kasvattelu.

Paljon joustavamman ratkaisun saa, jos sovellus tukee horisontaalista skaalaamista (scale-out). Kun klusteria skaalataan horisontaalisesti, käynnistellään ja sammutellaan uusia noodeja tarpeen mukaan. Koska tämän käyttökelpoisuus vaatii enemmän sovellukselta ja mieluummin jopa palvelimen korvaamista konteilla ja ohjaamista Kuberneteksella, en käsittele asiaa tässä tämän enempää.

Lopputuloksena optimoitu ympäristö

Olen käsitellyt tässä kirjoituksessa viittä eri tapaa, joilla pilviympäristössä voi säästää ilman, että aletaan koskemaan sovellusten rakenteeseen.

Lift and shift-siirtokin mahdollistaa säästöjä kustannuksissa

Kaikki nämä tavat eivät vaadi ympäristön siirtämistä pilveen. Turhista palvelimista kannattaa hankkiutua eroon, vaikka käytössä olisi perinteinen virtuaaliympäristö. Samoin palvelinkokoja kannattaa optimoida ihan tavallisessakin konesalissa.

Nämä tavat säästää kustannuksissa eivät välttämättä tee pilvestä edullisempaa kuin omasta konesalista. Voi hyvin olla, että pilvi ei tuo kustannusetuja juuri teidän organisaationne tapauksessa.

Käsittelemieni tapojen lisäksi pilvi tarjoaa paljon mahdollisuuksia optimoida tapaa, jolla palveluja tuotetaan. Yksi tapa, jota en käsitellyt, on palvelimien korvaaminen PaaS-palveluilla. Esimerkki tästä on tietokantojen siirtäminen tietokantapalvelun päälle.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

On olemassa monia tapoja säästää kustannuksissa ja optimoida infraa, mutta monet niistä vaativat sovelluksen rakenteeseen puuttumista. Usein jos sovelluksen rakenteeseen pitää puuttua, tapa sopii paremmin organisaatioille, joilla on omaa sovelluskehitystä.

Palvelinalustan muodostamat infrakulut ovat tosin vain yksi osa koko konesalin kustannusrakenteessa. Merkittäviä kustannuksia muodostuu palvelinten lisensseistä ja esimerkiksi hallintapalvelusta. Pilven vaikutus konesalikustannuksiin pitääkin arvioida aina tutustumalla kokonaisuuteen ja organisaation tavoitteisiin.

Jos haluat saada ilmoituksen uusista kirjoituksistani, tilaa uutiskirjeeni. Saat tiedon kaikesta uudesta ensimmäisten joukossa.

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Vieritä ylös