Moni CIO pohtii tällä hetkellä sitä, mitä tehdä konesalille. Osa on jo ottanut pilvipalveluja käyttöön ja miettii, mitä tehdä seuraavaksi. Joistakin näyttää siltä, että pilvipalvelut tulevat korvaamaan kaikki konesalit. Toisaalta perinteinen ulkoistettu konesalipalvelukin voi olla ihan hyvä ratkaisu.
Mietitkö sinä, pitäisikö oma konesali ulkoistaa tai jopa viedä suoraan pilveen?
Käsittelen tässä kirjoituksessa joitakin syitä, joiden vuoksi konesali voisi olla järkevää siirtää julkiseen pilvipalveluun. Tarkoitan pilvipalvelulla kolmen suuren pilvitarjoajan palveluja (Microsoft Azure, Amazon AWS ja Google Cloud).
Kun olet lukenut kirjoituksen, tiedät, missä asioissa pilvipalvelu voi olla parempi kuin perinteisempi ulkoistettu konesali ja voit arvioida, ovatko nämä syyt riittävän hyviä muutokselle.
Lähdetään pohtimaan syitä. Ensimmäinen liittyy ympäristön ottamiseen käyttöön.
Syy nro 1: Helppo käyttöönotto
Ensimmäinen syy valita pilvipalvelu, on sen helppo käyttöönotto. Tähän on ainakin kaksi syytä:
Pilvipalvelun käyttöönotossa on pieni kynnys
Kun valitsee pilvipalvelun, palvelun saa heti käyttöön. Ei tarvitse olla yhteydessä kehenkään, vaan riittää, että tekee pilvipalveluun tilin, syöttää luottokortin ja saa palvelun saman tien käyttöön.
Tämä ei tietenkään ole järkevä tapa lähteä liikkeelle, jos tuleva ympäristö on iso. Mitä pienempi organisaatio on, sitä enemmän vaivaa ja ylimääräistä kustannusta konesalipalveluiden kilpailutusprosessi kuluttaa.
Isolle yritykselle kilpailuttamisen kustannukset eivät ole ongelma, mutta pieni organisaatio voi saada suuria hyötyjä siitä, että ohittaa vaivalloisen tarjousprosessin ja pääsee suoraan palvelun käyttöönottoon.
Pilvipalvelu tarjoaa itsepalveluportaalin
Kun valitsee pilvipalvelun, saa käyttöönsä itsepalveluportaalin, jonka kautta asiakas voi saman tien alkaa rakentamaan ympäristöä.
Toki ulkoistetussa konesalipalvelussakin saa itsepalveluportaalin, jos palvelu perustuu esimerkiksi VMwaren Cloud Directoriin. Erona on se, että julkipilvessä oma portaali on heti käytössä ilman, että tarvitaan käyttöönottoprojektia, jollainen usein vaaditaan, jos haluaa portaalin konesalitoimittajan kautta käyttöön.
Onko itsepalveluportaalista hyötyä? Se riippuu mm. siitä, kuinka paljon aiotaan pystyttää adhoc-palvelimia tai -verkkoja. Jos tällaista ei ole näköpiirissä kovin paljoa, ei tämä riitä syyksi siirtyä pilveen.
Syy nro 2: Pilvipalvelussa muutosten toteuttaminen on nopeaa
Toinen syy, miksi yritys saattaisi päätyä pilvipalveluun, on muutosten toteuttamisen helppous.
Ulkoistettu konesalipalvelu toimii tyypillisesti niin, että asiakas on yhteydessä palveluntarjoajaan ja tilaa muutoksen, jonka toimittajan henkilökunta tekee. Tämä johtaa väistämättä odotusaikoihin.
Riippuu paljon palveluntarjoajasta, miten työ tilataan. Usein asiakas tilaa työn tekemällä tiketin joko soittamalla, sähköpostilla tai asiakaspalveluportaalin kautta.
Pilvipalvelua käytettäessä kaikille asiakkaille on tarjolla web-liittymä, jonka kautta asiakas voi itse määritellä, mitä haluaa. Muutokset provisioidaan välittömästi. Usein palvelut ovat pystyssä muutamassa minuutissa.
Pitkälti samanlaisen toiminnallisuuden voi saada myös ulkoistuspalvelun kautta. Asiakkaalle tarjottava hallintaportaali ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys, jos on ostamassa tavallista konesalipalvelua. Portaalin saaminen voi vaatia erillisen palvelun tilaamista, VMware-lisensoinnin laajentamista tai teknisiä muutoksia nyky-ympäristöön.
Ympäristöjen provisioiminen koodilla (IaC)
Yksi merkittävä syy ottaa julkipilveä käyttöön, on Infrastructure-as-Code eli IaC. Julkipilvi tukee aina ympäristöjen pystyttämistä koodilla.
Koodin käytöstä ympäristöjen pystyttämisessä on paljon etua: Ensinnäkin infran pystyttäminen koodilla on hyvin nopea tapa nostaa halutut komponentit pystyyn. Sen sijaan, että ylläpitäjä naksuttelee eri komponentteja käsin web-hallinnan kautta, provisioidaan ympäristö etukäteen kirjoitetun koodin mukaan.
Toinen etu on laadun parantuminen. Kun ympäristön konfiguroiminen tapahtuu koodilla, vähentää se inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
Paljon käytetty IaC-menetelmä on Terraform. Terraform tukee kaikkia isoja pilviympäristöjä, joten sen avulla voi provisioida ympäristöjä niin Azureen, AWS:ään kuin Google Cloudiinkiin.
Terraform mahdollistaa myös VMware-ympäristöjen provisioimisen koodilla. Jopa vSphereä voi ohjata terraformilla, mutta en tiedä, käyttääkö sitä kukaan. Tuki on vahvempi vCloud Directorin kautta. Ihan tavallista Terraformin käyttö VMware-ympäristösä ei kuitenkaan ole.
Onko ympäristöjen provisioimisesta koodilla hyötyä? Se riippuu siitä, osaavatko ympäristöä operoivat asiantuntijat toimia konsolin ja esim. terraformin kanssa.
Syy nro 3: Pilvipalvelu on skaalautuva
Julkipilvestä tuotettu pilvipalvelu mahdollistaa erittäin hyvin skaalautuvan ympäristön. Palvelua voi joko kasvattaa tai supistaa omien tarpeidensa mukaan jopa automaattisesti.
Julkipilvestä tuotettu pilvipalvelu mahdollistaa erittäin hyvin skaalautuvan ympäristön. Palvelua voi joko kasvattaa tai supistaa omien tarpeidensa mukaan jopa automaattisesti.
Pilvipalvelu mahdollistaa skaalaamisen monella tasolla. Jos palvelimen kuormitus kasvaa yli ennalta määritetyn raja-arvon, voi palvelu nostaa pystyyn uuden noodin.
Vastaavan skaalautuvuuden toteuttaminen perinteiseen konesalipalveluun on harvinaista. Tyypillisesti asiakas varaa kapasiteettia palvelun tarpeen mukaan. Toki joitain skaalausjärjestelyitä voidaan toteuttaa perinteiseenkin konesalipalveluun, mutta ihan yksinkertaista se ei ole.
Konesalitoimittajien haasteet kumpuavat jo toimittajien laskutusjärjestelmistä. On tyypillistä, että ulkoistuspalvelua tuottavan IT-palveluntarjoajan laskutusjärjestelmä ei tue esimerkiksi minuuttipohjaista käytön seurantaa ja laskutusta (poikkeuksiakin tosin on).
Jos laskutuksen muutoksia on totuttu toteuttamaan kuukausitasolla, ei nopeasti skaalautuvien palvelujen tuottaminen oikein sovi siihen bisnesmalliin.
Onko skaalautuvuudesta hyötyä?
Skaalautuvuudella tavoitellaan yleensä kustannushyötyjä. Jos skaalautuvuutta ei ole, pitää järjestelmä mitoittaa sen huippukuorman mukaan. Jos käyttö vaihtelee suuresti, silloin pilven skaalautuvuudesta voi olla hyötyä.
Jos taas käyttöprofiili on hyvin tasainen, skaalautuvuus ei tuo etuja.
Se, hyötyykö ympäristö skaalautuvuudesta, riippuu myös paljon sovelluksista. Monet perinteiset palvelut eivät käytännössä hyödy ollenkaan siitä, että palvelimien määrää voi muuttaa lennossa.
Erityisesti web- ja mobiilipalvelut ovat hyviä kandidaatteja skaalautuviksi kohteiksi. Pilvinatiivit sovellukset tukevat käytön skaalaamista kuormituksen mukaan. Perinteinen sovellus ei välttämättä siitä hyödy.
Yksi tapa säätää kustannuksia, on mahdollisuus sammuttaa palvelimia tilapäisesti. Tälläkin tavoitellaan kustannushyötyjä, joita minuuttipohjainen veloitus voi tarjota.
Tämä voi tuoda etuja tilanteissa, joissa palvelimia ei aina tarvita. Jos taas yrityksessä tehdään kaksi- tai kolmivuorotyötä, tai palveluja käytetään muista syistä milloin tahansa, ei palvelimia voi lähteä sammuttamaan.
Näistä esimerkeistä nähdään, että pilvipalveluja harkitsevan yrityksen pitää pohtia huolellisesti, miten sovellukset hyötyisivät pilven skaalausmahdollisuuksista.
”Näistä esimerkeistä nähdään, että pilvipalveluja harkitsevan yrityksen pitää pohtia huolellisesti, miten sovellukset hyötyisivät pilven skaalausmahdollisuuksista.”
Ehkä mietit, tarjoaako pilvi jotain sellaista, mitä ulkoistetusta konesalipalvelusta kerta kaikkiaan on vaikea saada? Lue eteenpäin, niin saat tietää, mitä sellaista pilvi tarjoaa.
Syy nro 4: Pilvipalvelu tarjoaa laajan palveluportfolion
Yksi asia, joka pilvessä houkuttelee, on pilvipalvelujen laaja palveluportfolio. Azuressa, AWS:ssä ja Google Cloudissa on valtava määrä palveluita ja määrä jatkaa kasvua kovaa vauhtia. Otetaan muutama esimerkki.
PaaS-palvelut
Konesalipalvelujen perinteinen rakennuspalikka on vuosikausia ollut virtuaalipalvelin. Aina kun tarvitaan uusi palvelu tai toiminnallisuus, sitä varten on pystytetty oma palvelin. Vähitellen tämä johtaa ympäristön ja ylläpidettävän massan kasvuun.
Ulkoistuspalvelu tietysti helpottaa tätä dilemmaa, koska siinä palvelimen kapasiteetista ja ylläpidosta vastaa ulkoistuskumppani. Tämä ei kuitenkaan ole ihan ilmaista asiakkaalle.
Julkipilvi tuo tähän perinteiseen malliin uusia vaihtoehtoja. Jos asiakas esimerkiksi tarvitsee tietokantaa, voi asiakas ottaa käyttöön tietokantapalvelun, joka sisältää peruspalvelimen lisäksi tietokantaohjelmiston, sen lisenssin ja ylläpidon.
Myös käyttöönotto on huomattavan yksinkertaista, koska pilvestä asiakas saa käyttövalmiin tietokantapalvelimen käyttöönsä minuuteissa.
Konesalipalvelussa palvelinten konfoiguroinnit ja ylläpidot voi ulkoistaa konesalipalvelujen tuottajalle, mutta koska niissä palvelut tyypillisesti provisioidaan käsin, vaatii se suunnittelua, palavereja ja työajan varaamista tekemiselle. Se kaikki vie aikaa.
Pilvipalvelussa kaiken saa provisioitua käyttöön hetkessä.
Konttipohjaiset ajoympäristöt
Kontit ovat valtaamassa tilaa virtuaalikoneilta tehokkaampina ajoympäristöinä. Niiden toteutus julkipilvessä on suhteellisen suoraviivaista.
Kuberenetes-klustereita on mahdollista rakentaa myös ulkoistettuun konesalipalveluun, mutta esimerkiksi VMware Tanzun tapauksessa, asiakas tarvitsee lisenssin, joka mahdollistaa sen. Riippuu ulkoistuskumppanin palvelusta, onko tällainen lisenssi käytössä.
Toinen tekijä, joka hidastaa konttipohjaisten ympäristöjen ajamista perinteisessä konesalipalvelussa on palveluntarjoajien osaaminen. Monesti konesalipalveluja tarjoavat toimittajat elävät pääasiassa virtuaalipalvelinten maailmassa, eikä kokemusta konttipohjaisuudesta ole niin paljon kuin toivoisi.
Haluaisitko tietää enemmän konteista? Aloita perehtyminen lukemalla kirjoitukseni Konttiteknologia – mitä kontit ovat ja mitä hyötyä niistä on?
Serverless-palvelut
Amazon AWS alkoi jo vuosia sitten tarjoamaan Lambda-funktioita asiakkaille. Lambda on hyvä esimerkki serverless-toiminnallisuudesta, jossa asiakas ei tarvitse omaa infraa, vaan kaikki suorituskyky tarjotaan asiakkaalle tarvittaessa ja siitä veloitetaan käytön mukaan.
Asiakas voi keskittyä funktioiden kirjoittamiseen ja AWS huolehtii koko ajoympäristöstä. Tämä nopeuttaa sovellusten julkaisemista entisestään ja poistaa sen miettimisen, millaista infraa alla tarvittaisiin.
Se, tuovatko nämä lisäarvopalvelut hyötyä asiakkaalle, riippuu taas suuresti asiakkaan IT-ympäristöstä ja suunnitelmista. Siksi on tärkeää analysoida omaa ympäristöä ja pohtia omia suunnitelmia ennen päätöksiä pilveen siirtymisestä.
Seuraava syy siirtyä pilvipalveluihin liittyy maantietoon. Jatka lukemista, niin saat tietää, mistä on kyse.
Syy nro 5: Pilvipalveluista saa käyttöönsä kymmeniä konesaleja
Perinteinen konesalipalvelu on sidoksissa konesalipalvelun tarjoajan konesalien fyysisiin konesaleihin. Tyypillisesti konesaleja on jollain maantieteellisellä alueella ja asiakkaan on tyytyminen siihen, mitä on tarjolla.
Konesalipalvelujen tarjoajat pystyvät tietysti hyödyntämään julkisia pilvipalveluja omien konesaliensa jatkeena. Mutta tämähän olisi mahdollista asiakkaalle muutenkin, jos hän päätyy siirtämään konesalinsa julkipilveen.
Maantieteellisestä hajautuksesta voi olla hyötyä kahdessa erilaisessa tilanteessa:
Pilvipalvelu parantaa häiriönsietokykyä
Julkinen pilvipalvelu mahdollistaa datan tallettamisen niin moneen konesaliin ympäri Eurooppaa ja maailmaa kuin asiakas haluaa. Tämä helpottaa toipumista erilaisista häiriöistä:
- Ainakin data saadaan turvaan muualle Eurooppaan, jos Suomessa olisi poikkeustilanne, joka häiritsisi järjestelmien toimintaa.
- Koko ympäristö voidaan hajauttaa maantieteellisesti. Tämä voi nopeuttaa toipumista ja toiminnan jatkamista erilaisissa poikkeustilanteissa.
Poikkeustilanteisiin varautumista pitää aina suunnitella etukäteen. Se varmistaa, että toipuminen on oikeasti mahdollista järkevässä ajassa. Julkipilvestä voi olla paljon hyötyä tässä.
Jos haluat perehtyä tarkemmin poikkeustilanteisiin varautumiseen, kannattaa aloittaa lukemalla kirjoitukseni Tunnetko nämä neljä (4) jatkuvuudenhallinnan termiä?
Pilvipalvelu mahdollistaa palvelujen tarjoamisen globaalille asiakaskunnalle
Se, hyötyykö yritys julkisten pilvipalvelujen maailmanlaajuisesta konesalien verkostosta, riippuu tietysti yrityksen toiminnan luonteesta.
Jos toiminta on suhteellisen paikallista, ei pilvipalvelun tuoma mahdollisuus tuottaa palveluja helposti toiselta mantereelta tuo mitään etua. Jos taas yritys tähtää globaaleille markkinoille, mitään muuta kuin julkipilveen perustuvaa pilvipalvelua ei edes oikeastaan kannata harkita.
Pilvipalvelut tarjoavat toisenlaisiakin etuja. Mistä on kyse? Lue eteenpäin, niin saat tietää.
Syy nro 6: Pilvipalvelu tarjoaa näkyvyyttä käyttöön
Pilvipalvelu tarjoaa erilaista näkyvyyttä käyttöön kuin perinteinen konesalipalvelu.
Koska pilvipalvelu perustuu softapohjaiseen konesaliin, kaikki toiminnot on toteutettu ohjelmistoilla. Tämä mahdollistaa yksittäisten toimintojen hyvinkin tarkan seurannan.
Yksittäisiä resursseja voi ryhmitellä loogisesti haluamallaan tavalla ja ”tägätä”. Tagien perusteella kokonaisuuksien käyttöä voi seurata hyvin reaaliaikaisesti.
Mitä hyötyä tästä on?
Pilvipalvelun käytön seuranta mahdollistaa esimerkiksi yksittäisten palvelujen kulujen jyvittämisen hyvin tarkalla tasolla. Kun perinteinen konesali muodostaa herkästi yhden ison kuluköntän, jonka pilkkominen voi olla vaikeaa, pilvipalvelu mahdollistaa kustannuksien osoittamisen niille, jotka kuluja aiheuttavat.
Pilvipalvelun ansiosta voidaan näyttää, mitä jonkin yksittäisen palvelun tuottaminen maksaa. Yleensä euro on hyvä konsultti. Kun järjestelmä tai palvelu on ”ilmainen” eli joku muu maksaa sen, tuntuu sen käyttö hyvältä idealta.
Kun taas palvelulle laitetaan hintalappu, voi kiinnostus palvelua kohtaan laskea huomattavasti. Sama toimii tosin toisinpäinkin. Moni liiketoimintayksikkö, jolla olisi selkeä bisnestarve, olisi valmis maksamaan palvelusta, jos ei samalla tarvitse ottaa muiden kuluja kannettavakseen.
Moni liiketoimintayksikkö, jolla olisi selkeä bisnestarve, olisi valmis maksamaan palvelusta, jos ei samalla tarvitse ottaa muiden kuluja kannettavakseen.
Jokainen controller ja talousjohtaja pitää varmasti ajatuksesta, että kuluja saadaan jyvitettyä organisaatioille, tuotteille ja palveluille. Sitä kautta saadaan arvokasta keskustelua siitä, miten kannattavia ja järkeviä eri tuotelinjat tai toiminnot ovat.
IT-asiantuntijat tai edes tietohallintopäälliköt eivät näe tässä seurattavuudessa ehkä kovin paljon hyötyä. Pilvipalvelut ja softapohjaisen konesalin mahdollistama kulujen seurantatarkkuuden parantuminen voivat muuttaa IT-kulujen käsittelyä. Siksi asian luulisi kiinnostavan johtajaa, joka haluaa lähestyä IT:tä hieman perinteisestä poikkeavasta kulmasta.
Onnistuisiko sama perinteisessä konesaliulkoistuksessa? Epäilen vahvasti, että toimittajien laskutusjärjestelmät tukevat tätä. Tyypillisesti toimittajat tuottavat laskun, joka sisältää paljon komponentteja, mutta on pohjimmiltaan yksi könttä, josta on vaikea erotella palveluita.
Jos olen väärässä ja löytyy toimittajia, jotka pystyvät helposti tuottamaan laskuerittelyitä ja käyttöraportteja eri komponenteista, kuulisin siitä mielelläni. Se olisi kiinnostava erottautumistekijä.
Tuntuu siltä, että pilvipalvelussa on paljon etuja perinteiseen konesaliin verrattuna. Mutta onko pilvipalvelu turvallinen? Käsitellään sitä seuraavaksi.
Syy nro 7: Pilvipalvelujen tietoturva voi olla parempi kuin perinteisen ympäristön
Tietoturva on perinteisesti ollut syy, miksi palveluja ei ole voinut viedä pilveen. Tämä alkaa jossain mielessä olemaan vanhanaikainen näkemys.
Kanta tietoturvaan riippuu varmasti siitä, miten tietoturvaa lähestyy. Jos ajatellaan, että viime kädessä on tärkeää omistaa itse tilat ja laitteet tai ainakin saada ne kontrolliin, on perinteinen konesali varmasti vahvoilla.
Pilvipalvelussa asiakas joutuu luottamaan palveluntarjoajaan enemmän kuin omassa konesalissa tai edes ulkoistetussa konesalissa. Jos luottamus ei riitä kaikkiin tilanteisiin, ei konesalia voi viedä pilveen.
Suurin osa organisaatioista ei kuitenkaan mieti asioita pahimman skenaarion kautta. Jos siis unohdetaan ääriskenaariot luottamuksesta, voiko pilvipalvelun tietoturvaan luottaa?
Suurien pilvipalveluntarjoajien tietoturvabudjetit ovat olleet jo vuosia valtavia, ja satsaus näyttää kannattaneen.
Pilvipalvelu mahdollistaa hyvin korkean tietoturvan, jos vain asiakas osaa käyttää hyödykseen kaikkia ominaisuuksia, joita palvelu tarjoaa.
Koska pilvessä palveluita rakennetaan eri tavalla kuin perinteisessä ympäristössä, ei loppuasiakas ehkä saa samanlaista näkyvyyttä kaikkiin palveluihin kuin perinteisemmässä konesalipalvelussa.
Pilvipalvelujen tarjoajat eivät myöskään ole konfiguroineet kaikkia palvelujaan tietoturvalliseksi, jos niitä ottaa käyttöön oletusasetuksilla. Siksi pilvi voi myös tarjota valheellista turvallisuudentunnetta.
Pilvipalvelut eivät useinkaan ole tietoturvallisia, jos niitä ottaa käyttöön oletusasetuksilla. Siksi pilvi voi myös tarjota valheellista turvallisuudentunnetta.
Pilven tietoturvasta saa erittäin hyvän, mutta se vaatii osaamista ja paneutumista kokonaisuuden ymmärtämiseen ja asioiden konfiguroimiseen oikein. Sinänsä tilanne ei eroa mitenkään perinteisestä konesalista. Asiat vain tehdään eri tavalla.
Jos haluat tutustua hieman tarkemmin pilven tietoturvaan, lue kirjoitukseni Miten pilvipalvelun tietoturva eroaa perinteisestä tietoturvasta.
Yhteenveto
Löysitkö kirjoituksesta sen, mitä etsit? Tarjoaako pilvi riittävästi hyötyjä verrattuna ulkoistettuun konesaliin?
Eikö totta, asia ei ole ihan yksinkertainen. Riippuu todella paljon organisaation nykyisestä ympäristöstä ja tavoitteista, onko pilvi järkevä paikka konesalille.
Ehkä huomasit, että en maininnut pilvipalvelun etuna kustannussäästöjä. Se johtuu siitä, että kustannussäästöjen toteutuminen on epävarmaa. Joissain tilanteissa pilvi tulee halvemmaksi kuin ulkoistettu konesali ja taas toisissa se tulee kalliimmaksi.
On myös hyvä miettiä sitä, kuka operoi pilveä. Jos konesalia ei ole ylläpidetty itse aiemminkaan, tuskin sen ylläpito pilvessäkään onnistuu ilman apua. Perinteinen konesalitoimija ei kuitenkaan välttämättä osaa auttaa pilven ylläpidossa.
Jos pohdit oman tai ulkoistetun konesalin ja pilven eroja, on hyvä miettiä asiaa yksittäisten sovellusten kannalta. Mitä hyötyä pilvi tuo minkäkin sovelluksen osalta? Jos haluat perehtyä tähän tarkemmin, lue kirjoitukseni Pilvistrategian laatiminen lähtee sovelluksista.
Ennen kuin ympäristö viedään pilveen tai toisaalta jatketaan ulkoistussopimusta, olisi järkevää muodostaa selkeä näkemys pilven roolista omassa organisaatiossa. Jos asia on ajankohtainen, lue lisää palvelustani, jossa laadimme yhdessä pilvistrategian.
Jos et ole vielä tilannut uutiskirjettäni, tilaa se, niin saat ilmoituksen sähköpostiisi, kun julkaisen uusia kirjoituksia. Voit myös ryhtyä seuraamaan minua Linkedinissä, koska julkaisen tiedon kirjoituksesta myös siellä.
Jos pidit tästä artikkelista, myös seuraavat artikkelit voivat olla kiinnostavia:
- Mitä jäi käteen DevOpsCon London 2023 -seminaarista?
- Näin arvioit onko SaaS-palvelun tietoturva riittävä (6 askelta)
- Tunnetko nämä neljä (4) erilaista pilvistrategiaa – mikä näistä sopii teille?
- Miksi private cloudia ei kannata rakentaa vanhan konesaliverkon varaan (4 syytä)?
- Mikä on Software Defined Networking (SDN) ja mitä hyötyä siitä on?
- Tunnistatko nämä 7 tilannetta joissa oma konesali on parempi kuin pilvi?
- Tiedätkö nämä 5 tapaa säästää pilveen siirrettyjen palvelinten kustannuksissa?
- Voisiko oman konesalin siirtää pilveen?
- Pilvipalvelut – 15 syytä miksi pilvestä on hyötyä liiketoiminnalle vuonna 2024
- Mikä on Kubernetes ja mitä hyötyä siitä on?