Monen IT-ihmisen Linkedin-profiilissa lukee tittelinä ”arkkitehti”. Mitä IT- tai kokonaisarkkitehti oikein tekee? Tässä kirjoituksessa yritän kertoa, millaisia erilaisia arkkitehtejä on ja millaisia tehtävänkuvia IT- ja kokonaisarkkitehdiksi itseään nimittävillä voi olla.
Tarkoitukseni on auttaa arkkitehtiä tarvitsevia ymmärtämään, miten erilaisia arkkitehtejä on olemassa. Kun tietää, mitä odottaa arkkitehdiltä, on helpompi valita tarpeisiinsa sopiva arkkitehti.
Tämä artikkeli on jatkoa kirjoitukselleni Millainen on hyvä IT-arkkitehti? Siinä käsittelin ominaisuuksia, joita arkkitehdiltä voisi odottaa. Sain kirjoituksesta aika paljon palautetta ja mm. kommentteja, että ”eihän tällaisia monitaitureita ole olemassakaan”.
Palaute vain korostaa sitä, että arkkitehdit ovat hyvin eri tasoisia ja erilaisia ominaisuuksiltaan. Erilaisissa rooleissa toimivilta arkkitehdeiltä voidaan odottaa erilaisia asioita.
Toisaalta jokainen ihminen voi kehittyä. Kokenutkin arkkitehti voi pyrkiä kehittymään ja kasvamaan niin, että voi ottaa uusia asioita haltuun.
Jos olet itse IT-arkkitehti tai sellaiseksi haluava tai ehkä IT-arkkitehtien esihenkilö, lue tämä kirjoitus, niin saat ideoita sen suhteen, mihin suuntaan voisit rakentaa joko omaa tai tiimisi osaamistasi.
Tai jos etsit ulkopuolista apua tai olet rekrytoimassa arkkitehtia, tämä kirjoitus auttaa sinua arvioimaan mahdollisten kandidaattien sopivuutta teidän tarpeeseenne.
Aloitetaan siitä tavallisimmasta eli ratkaisuarkkitehdistä.
Ratkaisuarkkitehti (Solution Architect)
Mitä ratkaisuarkkitehti tekee?
Ratkaisuarkkitehdin rooli on yleensä hyvin tekninen. Ratkaisuarkkitehti on asiantuntija yleensä jollakin teknisten arkkitehtiroolien osa-alueella. Yleensä ratkaisuarkkitehdin osaaminen liittyy joihinkin konkreettisiin tuotteisiin. Ratkaisuarkkitehti tuottaa useiin osaamisalueeseensa liittyviä yksityiskohtaisia suunnitelmia.
Ratkaisuarkkitehti voi toimia arkkitehtinä esimerkiksi jollain seuraavista osa-alueista:
- Ohjelmistokehityksessä
- Integraatioissa
- Tietoliikenteessä
- Palvelimissa
- Konesalissa
- Pilviympäristöissä
- tietoturvassa
Ratkaisuarkkitehdin rooli on tässä listassa kapea-alaisin. Se ei tarkoita sitä, että osaaminen olisi kapea-alaista tai vähäistä tai että tämä olisi helpoin rooli. Ratkaisuarkkitehdiltä odotetaan yleensä hyvin syvällistä osaamista omalla alueellaan.
Mikä erottaa ratkaisuarkkitehdin riviasiantuntijasta?
Usein ratkaisuarkkitehti on kokeneempi, hän ymmärtää ehkä asioita laajemmin ja syvällisemmin kuin ”pelkkä” teknologia-asiantuntija.
Parhaimmillaan ratkaisuarkkitehdit ovat hyvin laaja-alaisia ja osaavia. Arkkitehdin voisi olettaa tuottavan laadukasta dokumentaatiota, kun taas osa asiantuntijoista ei ole kovin hyviä tässä.
Ratkaisuarkkitehti voi toimia myynnin tuessa
Usein ratkaisuarkkitehdit toimivat myös myynnin tuen tehtävissä. Myyntiorganisaatioissa on paljon ratkaisuarkkitehtejä. He muodostavat myyjän kanssa työparin tai tukevat myyntitiimiä erilaisissa myyntihankkeissa.
Myynnin tuessa toimivat arkkitehdit joutuvat perehtymään eri tuotteiden uusiin ominaisuuksiin. Siksi he tietävät paljon uusista tuotteista ja uusien ratkaisujen mahdollisuuksista.
Myynnin tuessa toimivat arkkitehdit eivät kuitenkaan yleensä pääse osallistumaan käyttöönottoihin, joten heille ei välttämättä kerry kokemuksia siitä, mitä käytännön ongelmia toteutuksissa tulee vastaan.
Ratkaisuarkkitehti voi toimia projektiorganisaatiossa
Jos taas ratkaisuarkkitehti toimii IT-toimittajan projektiorganisaatiossa, osaaminen keskittyy erilaisten toteutusten suunnitteluun ja käytännön läpiviemiseen. Rooli voi olla enemmän suunnitteluun keskittyvä tai se voi olla hands-on-tyyppinen myös asennuksia sisältävä rooli.
Näillä arkkitehdeillä on yleensä erittäin hyvä kyseisen alueen käytännön toteutusten tuntemus, koska he ovat mukana ottamassa teknologioita käyttöön ja törmäävät työssään käytännön ongelmiin, joita käyttöönotoissa esiintyy.
Käsitellään seuraavaksi osa-aluearkkitehtejä. Mitä he tekevät? Lue eteenpäin, niin saat tietää.
Osa-aluearkkitehdit (Domain Architect)
Mitä osa-aluearkkitehdit tekevät?
Osa-aluearkkitehdit ovat yleensä erikoistuneet johonkin kokonaiseen arkkitehtuurikerrokseen, kuten johonkin teknologiakerroksen osa-alueeseen, sovelluskerrokseen tai tietoarkkitehtuuriin.
Monet osa-aluearkkitehdit hallitsevat useamman kuin yhden osa-alueen. Arkkitehti voi osata hyvin esimerkiksi IT-infran ja tietoturvan tai sovellukset ja integraatiot. Kannattaa siksi ottaa tämä huomioon, kun tutustuu seuraavaan jaotteluun.
Seuraava kuva esittää erilaisia arkkitehtuurikerroksia. Se, mitä kerroksia otetaan mukaan, vaihtelee tapauskohtaisesti. Tässä kirjoituksessa käytän seuraavanlaista jaottelua:
Asiakasorganisaatioissa osa-aluearkkitehdeillä on usein vastuullaan koko yrityksen tai ainakin jonkin liiketoiminta-alueen tietty arkkitehtuurikerros. Toimittajapuolella kyseinen arkkitehti auttaa asiakkaita tiettyihin arkkitehtuurikerroksiin liittyvissä kysymyksissä.
Arkkitehtien roolit varmasti vaihtelevat hyvin paljon. Tässä kuitenkin joitakin tehtäviä, joihin arkkitehdit osallistuvat.
Kehitysprojekteihin osallistuminen
Koska osa-aluearkkitehdit tuntevat oman alueensa, esimerkiksi yrityksen sovellusten muodostaman kokonaisuuden paremmin kuin kollegat, pyydetään häntä usein palavereihin, jotka koskevat tätä osa-aluetta. Niinpä arkkitehdin päivät täyttyvät helposti palavereilla, joissa tarvitaan hänen ymmärrystään kokonaisuudesta.
Teknologiavalinnat ja standardien laatiminen
Domain-arkkitehti osallistuu usein oman osa-alueensa teknologiavalintoihin. Hän vertailee eri tuotteita ja teknologioita, tapaa toimittajia ja pyrkii tekemään suosituksia ratkaisuista ja tuotteista, jotka sopisivat mahdollisimman hyvin oman organisaation tarpeisiin.
Isommissa organisaatioissa arkkitehdit speksaavat tapoja, joilla asioita halutaan toteuttaa. Näistä muodostetaan standardeja tai ohjeistuksia, joita muualla organisaatiossa tulisi noudattaa.
Ympäristön kuvaaminen tai mallintaminen
Tyypillinen domain-arkkitehdin tehtävä on kuvata tai mallintaa jotain IT-ympäristön osa-aluetta. Jonkinlaisia kuvia arkkitehdit usein tekevätkin, mutta ei ole ollenkaan harvinaista, että heidän aikansa ei riitä syvälliseen ympäristön mallintamiseen. Siksi mallintamista saatetaan joskus teettää konsulteilla, jotka voivat keskittyä arkkitehtuurin kuvaamiseen mallinnusvälineellä.
Miten osa-aluearkkitehti eroaa ratkaisuarkkitehdistä?
Osa-aluearkkitehti vastaa tyypillisesti jonkin arkkitehtuurikerroksen kehittämisestä ja/tai koordinoimisesta koko yrityksen tai liiketoiminta-alueen tasolla. Ratkaisuarkkitehdin vastuu on usein suppeampi, mutta menee syvemmälle.
Toisaalta monet ratkaisuarkkitehdit vastaavat yritystasolla kyseisistä ratkaisuista tai niiden suunnittelusta. Tällaisia voivat olla pilviarkkitehdit, konesaliarkkitehdit jne. Domain-arkkitehdit toimivat kuitenkin tyypillisesti hieman korkeammalla abstraktiotasolla kuin ratkaisuarkkitehdit.
Osa-aluearkkitehdit katsovat asioita yleensä laaja-alaisemmin ja isompina kokonaisuuksina kuin ratkaisuarkkitehdit, jotka ovat keskittyneempiä tiettyihin teknologioihin.
Käydään nyt lyhyesti läpi erilaisia arkkitehtityyppejä, jotka voisi kategorisoida osa-aluearkkitehdiksi.
Aloitetaan tietoturvasta.
Tietoturva-arkkitehti (Information Security Architect)
Tietoturva ei kuulu ihan perinteiseen arkkitehtuurijaotteluun, mutta koska tietoturvan merkitys on noussut koko ajan, monesti tietoturva katsotaan nykyään yhdeksi arkkitehtuurikerrokseksi.
Tietoturva-arkkitehti suunnittelee koko yrityksen laajuista tietoturvaa ja ymmärtää tietoturvaa hyvin kokonaisuutena.
Tietoturva-arkkitehti ei välttämättä ole suunnittelemassa yksittäisen ratkaisun käyttöönoton yksityiskohtia, vaan ennemminkin rakentamassa kokonaisuutta, jossa on riittävästi kontrolleja, jotka toimivat hyvin yhteen.
Rajanveto sen suhteen, onko tietoturva-arkkitehti ratkaisuarkkitehti tai osa-aluearkkitehti, ei ole ihan helppoa. Itse hahmotan asian niin, että tietoturvaan keskittynyt ratkaisuarkkitehti on syvemmällä yksittäisissä teknologioissa kuin tietoturvaan keskittynyt osa-aluearkkitehti, joka katsoo asioita enemmän kokonaisuutena.
Tarkastellaan seuraavaksi IT-infra-arkkitehtiä.
IT-infra-arkkitehti (IT Infrastructure Architect)
IT-infra-arkkitehti toimii teknologiakerroksessa keskittyen IT-infraan. Archimate, joka on yleisesti käytetty kokonaisarkkitehtuurin mallinnuskieli, tunnistaa teknologiakerroksen yhdeksi arkkitehtuurikerrokseksi, muttei IT-infraa erillisenä kerroksena. Käsittelen kuitenkin IT-infraa erikseen, koska IT-maailmassa IT-infra on oma osaamisalueensa.
IT-infra-arkkitehti on usein myös ratkaisuarkkitehti, mutta nyt käsittelen IT-infra-arkkitehtia osa-aluearkkitehdin näkökulmasta.
IT-infra-arkkitehti suunnittelee koko yrityksen laajuista infraa. Se käsittää verkot, konesalit, palvelinympäristöt, pilviympäristöt, työasemaympäristöt, viestintävälineet, hakemistopalvelut jne. Näiden pitäisi muodostaa kokonaisuus, joka palvelee liiketoimintaa mahdollisimman hyvin.
Jotta kokonaisuudesta saataisiin mahdollisimman toimiva, pitää näitä kaikkia miettiä yhtenä kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden hahmottaminen ja suunnitteleminen on IT-infra-arkkitehdin työmaata.
Pelkällä infralla ei kuitenkaan tee mitään. Oikeastihan me kaikki käytämme aina sovelluksia. Ja sovelluksiin liittyy integraatioita. Käsitellään siksi seuraavaksi integraatioarkkitehdin roolia.
Integraatioarkkitehti (Integration Architect)
Integraatioarkkitehti suunnittelee ja kehittää integraatioita, joiden avulla sovellukset vaihtavat tietoja keskenään. Ilman kokonaisvaltaista lähestymistä integraatioista saa helposti hyvin sekavan kokonaisuuden, jota on hyvin vaikea kehittää.
Hyvä järjestelmien välinen tietojen vaihto on avainasemassa, kun toimintaa pyritään digitalisoimaan. Ilman integraatioita kaikki järjestelmät ovat itsenäisiä saarekkeita, joiden välillä tietoa siirretään käsin.
Aiemmin integraatioita rakennettiin yleisesti suoraan kahden järjestelmän välille. Tästä tulee helposti haasteita, jos samaa tietoa pitäisikin jakaa useammalle sovellukselle, koska tapa, jolla kaksi sovellusta vaihtaa tietoja, ei välttämättä sovi muille sovelluksille.
Myös se, mitä tietoja eri sovellukset vaihtavat keskenään, vaihtelee. Yhteen käyttötarkoitukseen rakennettu integraatio ei välttämättä toimi, jos siirtotapaa aletaan muuttamaan muiden tarpeiden vuoksi.
Integraatioarkkitehti pyrkii kehittämään organisaation integraatioratkaisuja niin, että kokonaisuus pysyy hallittuna ja kehittyy haluttuun suuntaan.
Integraatioarkkitehti on usein varsin tekninen, koska monesti rooli vaatii hyvää sovellusten ja erilaisten viestiprotokollien rakenteiden tuntemusta. Tämän roolin saattaa myös hoitaa henkilö, joka kutsuu itseään sovellusarkkitehdiksi.
Puhutaan siksi seuraavaksi sovellusarkkitehdin tehtävänkuvasta.
Sovellusarkkitehti (Application Architect)
Sovellusarkkitehtejä on karkeasti kahdenlaisia. Jos yrityksessä ei ole omaa sovelluskehitystä, sovellusarkkitehtinä toimiva tuntee yleensä oman liiketoiminta-alueensa tai koko yrityksen sovellukset ja hahmottaa hyvin niiden muodostaman kokonaisuuden.
Jos taas yrityksessä on sovelluskehitystä, sovellusarkkitehti ottaa kantaa ohjelmistojen toteutukseen. Tällöin sovellusarkkitehti vastaa usein yksittäisen sovelluksen sisäisestä arkkitehtuurista. Joskus sovellusarkkitehti myös koodaa itse. Sovellusarkkitehtiä kutsutaan usein myös ohjelmistoarkkitehdiksi.
Ohjelmistoarkkitehti tai ohjelmistokehitykseen keskittyvä sovellusarkkitehti on tässä käyttämässäni jaottelussa ennemminkin ratkaisuarkkitehti kuin domain-arkkitehti, koska osaaminen menee syvälle ja keskittyy usein johonkin tiettyyn ohjelmistoon.
Mitä sovellusarkkitehti tekee?
Yrityksen tai liiketoiminta-alueen sovelluksiin keskittyvä arkkitehti saattaa hallita sovellusportfoliota ja niiden kehitystarpeista muodostuvaa kehitysroadmapia.
Sovellusarkkitehti menee kuitenkin usein syvemmälle. Sovellusarkkitehdin tulisi ymmärtää sovellusten logiikkaa, rajapintoja, tietokantoja ja muita rakenteita. Usein sovellusarkkitehti mm. mallintaa näitä rakenteita, jotta kokonaisuutta voidaan kehittää.
Sovellusarkkitehti on keskeisessä roolissa, kun määritellään uusien sovellusten toiminnallisuuksia. Siitä, että asiakasorganisaatiossa on syvällisemmin sovellusten toimintaa ja rakenteita ymmärtäviä ihmisiä, vaikka sovelluskehitystä ei tehtäisikään itse, on paljon hyötyä, koska se helpottaa kommunikointia ohjelmistokehittäjien kanssa.
Sovellusarkkitehti siis ymmärtää organisaation tarpeita ja osaa kommunikoida ne toimittajan asiantuntijoille.
Sovellusarkkitehti toimii tulkkina organisaation ja ohjelmistokehittäjien välillä
Usein sovellusten muokkaamisen tai uusien ominaisuuksien kehittämisen vaikeus tai helppous liittyy niiden sisäiseen rakenteeseen. Yksi vahva trendi on pilkkoa sovelluksia mikropalveluiksi, joiden kehittäminen on helpompaa kuin ison sovellusmöhkäleen.
Voit lukea lisää mikropalveluista kirjoituksestani Mitä mikropalvelut ovat?
Sovellukset käsittelevät aina tietoja. Siksi tarvitaan joku, joka ottaa kantaa syntyvään tietoarkkitehtuuriin. Käsitellään siksi seuraavaksi tietoarkkitehtiä. Lue eteenpäin, niin saat tietää, mitä tietoarkkitehti tekee.
Tietoarkkitehti (Information Architect)
Mitä tietoarkkitehti tekee?
Tietoarkkitehti pyrkii ymmärtämään organisaation tietoarkkitehtuuria. Käytännössä tietoarkkitehti selvittää, missä järjestelmissä on mitäkin tietoa, missä muodossa tiedot ovat ja kuka käyttää mitäkin tietoa. Monessa organisaatiossa tämä ei ole kunnolla kenenkään hallussa.
Miksi tietoarkkitehtejä tarvitaan?
Kun organisaation osat kehittävät omia järjestelmiään itsenäisesti, ne yleensä miettivät vain omia tarpeitaan. Silloin ei oteta huomioon, missä muualla samaa tietoa tarvitaan. Usein unohtuu myös se, missä ylläpidetään master-dataa. Tuloksena on hajanainen kokonaisuus, jota on vaikea kehittää.
Tietoarkkitehti pyrkii luomaan tähän sekamelskaan järjestystä. Hän pyrkii kuvaamaan tai mallintamaan tietoarkkitehtuuria niin, että organisaation prosessoimat tiedot olisivat mahdollisimman luotettavia ja hyödyttäisivät liiketoimintoja.
Tietoarkkitehti tarvitsee työssään käsitemalleja ja kuvauskieliä, joilla tietojen muodostamia kokonaisuuksia hahmotetaan.
Tietoarkkitehti ymmärtää myös teknologioita
Toisaalta tietoarkkitehdin on hyvä ymmärtää tekniikkaa niin paljon, että hän ymmärtää, miten erilaiset tietokannat (esimerkiksi SQL, NoSQL ja Big data -tyyppiset kannat) toimivat. Silloin on helpompaa keskustella IT-infratasolla toimivien asiantuntijoiden ja arkkitehtien kanssa siitä, mitkä järjestelmät sopivat parhaiten käyttötarkoitukseen.
Tietoarkkitehti ei kuitenkaan ole tietokanta-arkkitehti tai varsinainen teknologia-asiantuntija. Kun tietokantaosaajat keskittyvät teknisiin toteutuksiin, tietoarkkitehti katsoo asiaa ylemmältä tasolta.
Tietoarkkitehti ymmärtää liiketoiminnan tarpeita
Tietoarkkitehti pyrkii ymmärtämään liiketoiminnan tarpeita ja suunnittelemaan sen perusteella mahdollisimman fiksuja tapoja kerätä, käsitellä, tallentaa ja jakaa tietoa.
Usein liiketoimintojen tarvitsema tieto on hajallaan eri järjestelmissä, organisaatiossa voi olla useita samaa tietoa kuvaavia datalähteitä, jotka toimivat erillisinä kokonaisuuksina ja siksi tiedon luotettavuus ja tiedolla johtaminen kärsii.
Jotta tietoarkkitehti voisi onnistua tehtävässään, pitää hänen tuntea organisaation toiminta varsin hyvin. Tämä vaatii paljon keskusteluja ja hyvää yhteistyökykyä muiden ihmisten kanssa.
Liiketoiminta-arkkitehti (Business Architect)
Liiketoiminta-arkkitehti pyrkii mallintamaan organisaation toimintaa ja tuottamaan siitä kuvauksia, jotka auttavat muita ymmärtämään organisaation toimintaa.
Tyypillisesti organisaatio on melko suuri tai monimutkainen, jotta tarve toiminnan mallintamiselle ja jäsentämiselle kasvaa niin suureksi, että sitä kannattaa tehdä. Ihan pikkufirmat eivät useinkaan tarvitse toimintansa mallintamista, koska sen ymmärtää muutenkin.
Liiketoiminta-arkkitehti on usein määrittämässä esimerkiksi liiketoiminnan kyvykkyyskarttoja ja arvoketjuja.
Näiden avulla voidaan kuvata liiketoimintakyvykkyyksiä, joita tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Jos liiketoimintakyvykkyyksien kuvaaminen kiinnostaa, lue Eero Hoisiaisluoman kirjoitus kyvykkyyksien mallintamisesta.
Arvovirtojen kuvaaminen auttaa organisaatiota tunnistamaan organisaatiorajojen ja erilaisten rajapintojen epäselvyyksiä ja näin sujuvoittamaan toimintaa. Voit lukea aiheesta lisää Arterin blogista.
Usein liiketoiminta-arkkitehti on tekemisissä prosessikehityksen kanssa ja tekee läheistä yhteistyötä muiden arkkitehtien kanssa.
Tämä alueen tarve varmasti kasvaa, koska prosessien digitalisointi hyötyy suuresti siitä, että tekijöillä on hyvä käsitys toimintaympäristöstä ja siihen liittyvistä osapuolista ja siitä, miten eri osapuolet ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa joko suoraan tai järjestelmien välityksellä.
Olemme nyt käsitelleet tämän jaottelun mukaisia arkkitehtirooleja. Jäljellä on se kaikkein kokonaisvaltaisin eli kokonaisarkkitehti.
Kokonaisarkkitehti (Enterprise Architect)
Kokonaisarkkitehti on arkkitehdeistä laaja-alaisin. Ideana on, että olisi hyvä, jos joku ymmärtäisi yrityksen sisällä olevan kokonaisuuden mahdollisimman hyvin.
Mitä kokonaisarkkitehti tekee?
Kokonaisarkkitehti voi vastata oman organisaation osan tai koko yrityksen kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä. Kokonaisarkkitehti ymmärtää ja ottaa kantaa koko arkkitehtuurikerrokseen:
- liiketoiminta-arkkitehtuuriin
- tietoarkkitehtuuriin
- sovellusarkkitehtuuriin
- Integraatioihin
- IT-infraan ja muihin teknologiaratkaisuihin
Kokonaisarkkitehdin jos kenen tulisi ymmärtää hyvin toiminnan kehittämisen tavoitteet ja pystyä kommunikoimaan niitä muille osapuolille.
Kokonaisarkkitehti ymmärtää, mihin suuntaan yritystä ollaan viemässä, hän ymmärtää liiketoimintajohdon tavoitteet ja organisaation kipukohdat. Siksi kokonaisarkkitehdin pitäisi pystyä kuvaamaan, miten organisaatiota pitäisi kehittää, jotta tavoitteisiin päästään. Usein kyse on pitkän aikavälin suunnitelmien rakentamisesta.
Kokonaisarkkitehti ymmärtää, miltä eri arkkitehtuurikerrosten tulisi näyttää pitkällä aikavälillä ja millaisia muutoksia tarvitaan. Hän on koordinoimassa kehitystä ja kommunikoimassa kehitystarpeita niin osa-aluearkkitehdeille kuin muillekin osapuolille, jotka osallistuvat kehitykseen.
Pienemmissä organisaatioissa ei välttämättä ole osa-aluearkkitehtejä, vaan kerroksista vastaa kokonaisarkkitehti. Toisaalta isoissa organisaatioissa joka kerroksella työskentelee useita arkkitehtejä.
Lue lisää kokonaisarkkitehtuurista kirjoituksestani Kokonaisarkkitehtuuri – kaikki mitä aiheesta tarvitsee tietää.
Yksikään arkkitehti ei ole mestari jokaisella arkkitehtuurikerroksella
Yksikään kokonaisarkkitehti ei tietenkään hallitse täysin kaikkia arkkitehtuurikerroksia. Jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Jotkin arkkitehtuurikerrokset voivat olla hyvin hallussa ja toisilla on kehityskohteita.
Siksi on tärkeää, että arkkitehtiä tarvitseva organisaatio pyrkii löytämään arkkitehdin, joka on vahva halutulla osa-alueella.
Kaikki arkkitehdit eivät toimi johdon kanssa
Monet kehittävät kokonaisarkkitehtuuria mallintaminen edellä. Mallintamisesta on hyötyä, mutta se vaatii erilaista osaamista kuin kommunikointi johdon kanssa. Siksi iso osa arkkitehdeistä, myös kokonaisarkkitehdeista, eivät pysty toimimaan suoraan johdon kanssa.
Osa arkkitehdeistä on keskittynyt eri kerroksien kuvaamiseen esimerkiksi mallintamalla. Tällöin käy helposti niin, että toimintaa ja teknistä ympäristöä mallinnetaan mallintamisen vuoksi, koska on vaikea vetää rajaa sen suhteen, mitä jätetään mallintamatta.
Jos pitäisi valita, kumpi on tärkeämpää, mallintaminen vai johdon kanssa työskentely ja hyvä kommunikaatio, moni johtaja valitsisi kommunikaation. Arkkitehtiä etsivät kannattaa pitä tämä mielessä ja painottaa tarvitsemaansa osaamisprofiilia.
Yhteenveto
Käsittelin tässä kirjoituksessa erilaisia IT- ja kokonaisarkkitehtirooleja. Arkkitehtejä on hyvin erilaisia. Osa arkkitehtirooleista vaatii pitkän kokemuksen, kun taas osaa pystyy hoitamaan melko lyhyelläkin kokemuksella, kunhan ihmisellä on oikeanlaisia ominaisuuksia.
Piirsin seuraavan kuvan hahmottamaan kokonaisuutta. Tässä kuvassa näkyy jaottelu tietoturvaan, teknologioihin, sovelluksiin ja liiketoimintaan. Näiden sisällä voi olla erilaisia arkkitehtejä.
Yllä oleva kuva ei kuitenkaan esitä yhtä tärkeää osa-aluetta, joka mielestäni pitkälti ratkaisee sen, miten paljon hyötyä arkkitehdistä on. Kyse on kyvystä tehdä yhteistyötä johdon kanssa. Jos arkkitehti ei ymmärrä johtajien tarpeita ja suuntaa, johon liiketoimintaa halutaan kehittää, ei ole mitään takeita, että kokonaisuudesta rakentuu oikeanlainen.
Jos arkkitehti ei ymmärrä johtajien tarpeita ja suuntaa, johon liiketoimintaa halutaan kehittää, ei ole mitään takeita, että kokonaisuudesta rakentuu oikeanlainen.
Toisaalta jos arkkitehti ymmärtää hyvin johdon tarpeet ja halutun suunnan, päästään melko suurella todennäköisyydellä oikeaan suuntaan.
Erilaisia tapoja hahmottaa arkkitehdin työtä, on tietysti muitakin. Yritin pitää tarkastelun edes jossain määrin sidottuna käytäntöön. Oikeastihan jokaisen arkkitehdin osaaminen ja rooli ovat erilaisia.
Toivottavasti tämä kirjoitus avasi sitä, että arkkitehtejä on hyvin erilaisia. Jos olette palkkamassa arkkitehtiä tai etsimässä konsulttia, osaatko nyt hahmottaa paremmin, millaista arkkitehtiä tarvitsette? Jos olet itse arkkitehti tai sellaiseksi aikova, auttoiko tämä jaottelu hahmottamaan erilaisia rooleja?
Jos haluat saada tiedon siitä, kun julkaisen uusia kirjoituksia, tilaa uutiskirjeeni, niin saat ilmoituksen uusista kirjoituksista suoraan sähköpostiisi.
Jos tämä kirjoitus oli kiinnostava, myös seuraavat kirjoitukset saattavat kiinnostaa: