fbpx

Millainen on hyvä IT-arkkitehti?

Hyvän arkkitehdin ominaisuuksia

Nykyään moni on CV:n mukaan arkkitehti. Mitä se oikein tarkoittaa? Ovatko kaikki arkkitehdit samanlaisia?

Tittelistä on vaikea päätellä, mitä ihminen oikeasti osaa tai tekee.

Käsittelen tässä kirjoituksessa, millaisia ominaisuuksia hyvällä arkkitehdilla on ja millaista osaamista arkkitehdilta voisi ideaalitilanteessa toivoa.

Kirjoituksen tarkoitus on auttaa arkkitehdin palveluksia tarvitsevia arvioimaan, millaista arkkitehtia tarvitsisi. Toisaalta arkkitehdit ja sellaiseksi aikovat voivat pohtia, millä tasolla itse liikkuu ja mitä ominaisuutta pitäisi ehkä kehittää.

Olen muodostanut käsitykseni pitkän kokemuksen pohjalta ja todennut, että tällainen osaaminen toimii. Olen löytänyt samanlaista ajattelua myös joidenkin muiden tuotoksista.

Olen käyttänyt tämän kirjoituksen pohjana mm. ajatuksia Svytaslov Kotusevin kirjasta The Practice of Enterprise Architecture – A Modern Approach to Business and IT Alignment. Löysin ilokseni hänen ajattelustaan paljon yhtäläisyyksiä siitä, miten ajattelen itsekin. Jos etsit käytännönläheisiä ajatuksia arkkitehtuurityöstä, suosittelen tätä kirjaa.

Aloitetaan siitä, mihin arkkitehtia oikein tarvitaan.

Mihin IT-arkkitehtia tarvitaan?

Mihin arkkitehtia tarvitaan? Hyvä analogia löytyy rakentamisen puolelta. Jotta taloja ja kokonaisia kaupunkeja saadaan rakennettua, tarvitaan tietysti rakentajia. Rakentajat tarvitsevat suunnitelmia, jotka eivät enää tänä päivänä synny työmaalla tupakka-askin kanteen edes kotiremonttia tehtäessä, jos tekijöinä on ulkopuolisia.

Suunnittelijat siis tekevät oman osaamisalueensa suunnitelmia. Mutta kuka katsoo kokonaisuuden perään? Pääsuunnittelija tietysti. Pääsuunnittelijana toimii usein arkkitehti.

Rakennuspuolellakin arkkitehtejäkin on monenlaisia: on rakennusarkkitehtejä, maisema-arkkitehtejä, sisustusarkkitehtejä ja esimerkiksi kaavoitukseen erikoistuneita arkkitehtejä.

Näiden alueiden sisälläkin erikoistutaan. Joku saa leipänsä pientalojen suunnittelusta kun toinen suunnittelee isompia kohteita. Kolmas taas käy kaupungilla töissä ja pohtii uusien asuinalueiden muodostamia kokonaisuuksia.

Ehkä helpoin analogia IT-maailman ja rakentamisen välillä on pientaloja suunnittelevan arkkitehdin välillä. Arkkitehti yrittää onkia perheeltä sen tarpeita, toiveita sekä budjettia ja tekee sen pohjalta ehdotuksia kokonaisuudesta, jonka pitäisi täyttää tarpeet ja toiveet ja pysyä vielä budjetissakin.

Tätä arkkitehdilta yleensä odotetaan yritysmaailmassakin. Arkkitehdin pitäisi ymmärtää kokonaisuuksia ja auttaa organisaatiota tunnistamaan, millainen kokonaisuus olisi optimaalinen tavoitteiden kannalta.

Millainen on hyvä IT-arkkitehti? Olen listannut tähän ominaisuuksia, joita arkkitehdiltä olisi hyvä löytyä.

Hyvä IT-arkkitehti ymmärtää sekä liiketoimintaa että IT:tä

Liiketoiminnan edustajat usein ahdistuvat, jos kun he joutuvat toimimaan teknisten ihmisten kanssa. Se on ymmärrettävää, koska nämä kaksi ammattiryhmää puhuvat aivan eri kieltä.

Usein perusongelma IT-ihmisten ja liiketoiminnan edustajien kanssa on siinä, että IT:n argumentit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Tähän on kaksi syytä:

  1. Asiantuntijan näkemys on valmiiksi puolueellinen. Tekniset ihmiset ihastuvat helposti tuntemansa teknologian ominaisuuksiin. Tämä on tietysti luonnollista, koska ihminen on investoinut aikaansa ja rakentanut osaamistaan jonkun tietyn valmistajan tuoteperheen varaan. Siksi näkee helposti vain sen itselle tutun etenemispolun eikä näe vaihtoehtoja.
  2. Asiantuntijalta puuttuu kyky kuvata vaihtoehtoja ja vertailla niitä liiketoiminnalle tutulla tavalla. Perinteisen IT:n karikatyyri tulee johtajien pakeille ja yrittää saada läpi hankinnan, jolle ei ole mitään vaihtoehtoja ja joka on välttämätön tehdä. Se, miksi juuri tämä ratkaisu on se ainoa oikea, ei koskaan selviä. Tällaisia investointiehdotuksia on vaikea hyväksyä.

Tosiasia on, että ei johtajia kiinnosta jonkun ratkaisun tekniset ominaisuudet ja sen tekninen hyvyys, jos ei ymmärretä, miksi se tarvitaan, mitkä ovat vaihtoehdot ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet.

Kun keskustelut eivät lähde oikealla jalalla liikkeelle, seuraa tästä epäluottamusta, joka ei auta yhteisen sävelen löytämisessä. Nämä IT-maailman karikatyyrit eivät osaa asettua johtajien asemaan. Sen vuoksi he eivät ole hahmottaneet, miten johtajat ajattelevat.

Johtajat kaipaavat mukaan henkilöä, joka ymmärtää heitä. Siksi tarvitaan empatiaa, kykyä asettua toisen asemaan. Mukaan kaivataan henkilöä, joka saa kiinni siitä, mitä johtajat puhuvat ja joka osaa toisaalta selittää teknisiä asioita niin, että ei-tekninen ihminen ymmärtää, mistä on kyse.

Tämä henkilö voi olla IT-päällikkö tai -johtaja, mutta usein hän on arkkitehti. Siksi arkkitehdin tulisi ymmärtää bisneksen lainalaisuuksia, organisaatioiden toimintaa ja johtajien mindsetia. Siksi arkkitehdin tulisi pystyä puhumaan asioista monenlaisten liiketoiminnan edustajien kanssa heidän kieltään.

Toisaalta arkkitehdin tulisi pystyä selittämään, mitä erilaiset IT-ratkaisut ja -päätökset tarkoittavat liiketoiminnan kannalta. Osa kuulijakunnasta ymmärtää tekniikkaa enemmän, toiset vähemmän. Siksi lentokorkeutta pitäisi pystyä säätelemään tilanteen mukaan.

Arkkitehti osaa myös tehdä investointilaskelmia ja rakentaa business caseja. Hyvä arkkitehti ymmärtää myös organisaation kulttuuria ja mahdollista valtapeliä ja osaa ottaa nämä huomioon.

Pelkkä empatiakyky ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan laajaa IT-osaamista.

Hyvä IT-arkkitehti on laaja-alainen IT-ammattilainen

IT-kenttä on hyvin monimuotoinen ja sisältää hyvin erilaisia osa-alueita. Hyvällä arkkitehdillä on kokemusta monesta eri osa-alueesta.

Osa-alueita voivat olla esimerkiksi:

  • IT-infrastruktuuri.
  • Työasemat ja erilaiset päätelaitteet ja niihin liittyvät hallintaratkaisut.
  • Sovellukset, tietokannat ja erilaiset järjestelmien väliset integraatiot
  • IT-toimittajien ja tarjonnan tunteminen
  • Sovelluskehitys
  • Erilaiset palveluntuotantomallit omasta palvelutuotannosta ulkoistuspalveluihin ja erilaisiin kumppanuusmalleihin
  • Uusien ja kehittyvien teknologiatrendien seuraaminen
  • ITIL-prosessit kuten muutoksenhallinta, konfiguraatioiden hallinta jne. Pilvipuolella korostuu DevOps, versionhallinta ja uusien versioiden julkaisu
  • Tietoturva
  • Erilaiset projektinhallintamenetelmät vesiputousmallista ketteriin menetelmiin
  • Hankintaprosessien tunteminen
  • Sopimukset

Lista kuulostaa hyvän IT-johtajan osaamisvaatimuksilta. Se onkin totta. Hyvä arkkitehti pystyy toimimaan tarvittaessa myös IT-johtajana. Osaamisprofiili on siten samansuuntainen. Arkkitehti vain usein on syvemmällä esimerkiksi tekniikassa kuin mikä on mahdollista johtajalle. Ainakin arkkitehdillä on usein enemmän aikaa syventyä asioihin kuin johtajalla.

Jos IT-arkkitehti ei ole riittävän tekninen, hän ei pysty ottamaan kantaa teknologiavalintoihin. Silloin arkkitehti ajautuu väkisin niin ylätason tekemiseen, ettei siitä välttämättä ole riittävästi hyötyä muulle organisaatiolle.

Siksi on tärkeää, että IT-arkkitehti ymmärtää riittävän paljon teknologioita. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi ns. hands-on-osaamista. Arkkitehdin olisi kuitenkin hyvä ymmärtää teknologioita ja niiden välisiä eroja, hyötyjä ja niihin liittyviä ongelmia. Tämä tuo kyvyn ottaa kantaa valittaviin teknologioihin.

IT-arkkitehdin pitää olla valmis ottamaan selvää, millainen oman organisaation IT-ympäristö on. Tässä on paljon tasoja. Sovellukset, niiden väliset integraatiot ja tietovirrat muodostavat oman kokonaisuuden ja IT-infra oman kokonaisuuden. IT-infralla tarkoitan tässä ymmärrystä esimerkiksi verkoista, palvelimista, tallennusratkaisuista ja konesali- sekä pilviympäristöistä.

Tämäkin vaatimus ohjaa osaamisprofiilia kohtuullisen tekniseksi. Jos tämä osaaminen puuttuu, jää IT-arkkitehti taas jalkoihin, kun aletaan keskustelemaan ympäristöön kohdistuvista muutoksista ja kehittämisestä.

Koska hyvän IT-arkkitehdin osaamisprofiilissa on paljon teknisiä elementtejä, monen tausta on tekninen. On paljon helpompi tulla teknisestä taustasta ja laajentaa osaamista muille osa-alueille kuin toisinpäin.

Näistä listoista näkee, että hyvä IT-arkkitehti on hyvin laaja-alainen. Tällaisen laaja-alaisuuden rakentaminen ei onnistu ihan käden käänteessä. Siksi valmiita arkkitehtejä ei valmistu koulunpenkiltä.

Pelkkä laaja-alainen tekninen osaaminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan myös kykyä toimia muiden ihmisten kanssa. Käsitellään sitä seuraavaksi.

Hyvä IT-arkkitehti on taitava kommunikoimaan

Arkkitehti käy keskusteluja
Arkkitehdin työ vaatii paljon kommunikoimista.

Yksi perusongelma organisaatioissa on siinä, että IT ei tue parhaalla mahdollisella tavalla liiketoimintaa. Pohjimmiltaan tämä johtuu siitä, että IT:n ja liiketoiminnan välinen vuorovaikutus ei toimi riittävän hyvin.

Hyvä arkkitehtuuri, puhutaan sitten kokonaisarkkitehtuurista, yritysarkkitehtuurista tai IT-arkkitehtuurista, rakentuu aina hyvän kommunikaation varaan.

Jotta arkkitehdistä olisi hyötyä, pitää arkkitehdin olla rakentamassa siltoja eri ryhmien välillä, ei leventämässä kuiluja. Siksi arkkitehdin pitää olla hyvä kommunikoimaan.

Hyvä arkkitehtuuri vaatii erilaisten intressiryhmien välisen ymmärryksen kasvattamista, kompromissien hakemista ja yhteisen näkemyksen vahvistamista, jotta organisaatio voi tehdä hyviä päätöksiä.

Jotta IT voisi toimia strategian mahdollistajana, pitää arkkitehdin pystyä saamaan selville esimerkiksi seuraavia asioita:

  • Mitä eri sidosryhmät haluavat saada aikaan?
  • Mitä huolia sidosryhmillä on?
  • Mitä ongelmia sidosryhmät näkevät?
  • Mitä rajoitteita pitää ottaa huomioon?

Jotta pääsee kiinni ydinkysymyksiin, arkkitehtien pitää pystyä viestimään tehokkaasti. Arkkitehdin pitää pystyä esimerkiksi:

  • Käymään kahdenkeskisiä relevantteja keskusteluja johtajien kanssa
  • Rakentamaan luottamusta niin yksilöiden kuin ryhmienkin välillä
  • Tuottamaan selkokielistä materiaalia
  • Yksinkertaistamaan monimutkaisia kokonaisuuksia
  • Vetämään työpajoja erilaisten intressiryhmien välillä

Tämä kaikki vaatii kielen tajua. Pitää pystyä käyttämään kussakin tilanteessa oikeanlaisia sanoja. Liiketoiminnan kanssa pitää käyttää eri kieltä kuin teknisten asiantuntijoidenkin kanssa.

Jossain vaiheessa pitää pystyä tekemään päätöksiä. Usein päätöksenteko ja siihen johtava keskustelu vaatii dokumentaatiota pohjalle.

Lue eteenpäin, niin saat tietää, mikä rooli arkkitehdin työssä on dokumentaation tuottamisella.

Arkkitehti tuottaa laadukasta dokumentaatiota

Arkkitehti pystyy tuottamaan laadukkaita dokumentteja. Kuten me kaikki tiedämme, tämä ei ole ihan triviaalia. Pitää osata:

  • Tuottaa tekstiä. Omia ja muiden ajatuksia pitää pystyä muotoilemaan selkeiksi lauseiksi, virkkeiksi ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Aikana jolloin kirjoitetaan ja luetaan yhä vähemmän, tämä alkaa muodostumaan yhä harvinaisemmaksi taidoksi.
  • Piirtää kuvia ympäristöstä. Usein kaikkein yksinkertaisimmat kuvat ovat parhaita, koska niitä on helpoin ymmärtää. Toisaalta yksinkertaisten kuvien piirtäminen voi olla kaikkein vaikeinta, koska pitää jättää pois paljon yksityiskohtia. Sen tietäminen, mitä voi jättää pois, vaatii tajua siitä, mikä on käyttötarkoituksen perusteella olennaista.
  • Pitää osata käyttää eri ohjelmia. Käytännössä usein Wordiä, Powerpointia, Exceliä ja piirtotyökaluja ja mahdollisesti mallinnustyökaluja. Suurin osa ihmisistä osaa tuottaa jotain näillä työkaluilla, mutta kyky hyödyntää ohjelmien ominaisuuksia sujuvasti, tuntuu olevan monille vaikeaa. Monilla ei tahdo olla aikaa ja/tai mielenkiintoa opetella peruskäyttöä parempia taitoja. Hyvä arkkitehti viitsii opetella ohjelmia syvällisemmin ja pystyy siksi tuottamaan laadukasta dokumentaatiota nopeasti.

Monessa ongelmassa, jossa arkkitehtiä kaivattaisiin, pärjätään hyvin perustason kuvauksilla. Siksi mallinnusosaaminen ei ole tällaisissa tilanteissa välttämätöntä. Jos organisaation toimintaa ja järjestelmiä on mallinnettu fiksusti, on siitä toki hyötyä ja ottaisin itse ainakin ilolla vastaan tällaiset kuvaukset.

Arkkitehti pystyy tuottamaan dokumentaatiota.
Hyvä arkkitehti pystyy tuottamaan selkeää dokumentaatiota, joka tukee päätöksentekemistä.

Dokumentteja tarvitaan ymmärryksen luomiseen, nykytilanteesta viestimiseen ja tavoitteen sekä erilaisten vaihtoehtojen kuvaamiseen. Hyvien päätösten tekeminen vaatii siitä, että asioita kuvataan jossain määrin.

Arkkitehdin työn painopiste ei kuitenkaan ole dokumentoiminen tai mallintaminen. Tärkeintä antia on vuorovaikutus muun organisaation kanssa. Siksi tarvitaan tasapainoa siinä, miten paljon esimerkiksi nykytilaa mallinnetaan tai kuvataan.

Kukaan ei tiedä kaikkia yksityiskohtia organisaatiosta. Siksi mukaan tarvitaan ihmisiä, joilla on erilaiset toimenkuvat ja taustat. Hyvä yhteistyö vaatii kykyä tehdä tiimityötä. Käsitellään seuraavaksi sitä.

Arkkitehti on hyvä tekemään tiimityötä

Itse olen huomannut, että ulkopuolista arkkitehtiä kaivataan siinä vaiheessa paikalle, kun omassa organisaatiossa eri ryhmien välillä ei luoteta toisiin tai ei pystytä muodostamaan yhteistä mielipidettä.

Tiimityö on tärkeä osa arkkitehdin työtä.
Hyvä arkkitehti pystyy fasilitoimaan eri osapuolien välistä keskustelua.

Arkkitehdin pitää siis pystyä tekemään yhteistyötä monien erilaisten ihmisten kanssa. Arkkitehti pystyy:

  • Rakentamaan luottamusta eri osapuolien välillä ja tunnistamaan heidän tahtotilaansa ja huolia
  • Vetämään työpajoja ja osallistamaan erilaisia ihmisiä
  • Koostamaan eri osapuolien näkemyksistä periaatteita ja suuntaviivoja, jotka voivat ohjata toimintaa
  • Tuottamaan ehdotuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa sellainen konsensus, että asioita voidaan viedä eteenpäin

Arkkitehti ei siis pidä jääräpäisesti kiinni omista mielipiteistään tai siitä, mikä on teknisesti paras ratkaisu, vaan etsii tavoitteiden ja organisaation kannalta sellaista ratkaisua, johon voidaan sitoutua ja joka on toteuttamiskelpoinen.

Ihannearkkitehdin profiili

Arkkitehti on siis varsin laaja-alainen olio. Kuvaamani arkkitehdin arkkityyppi ei siis ole mikään perinteinen IT-velho, jota muut eivät oikein ymmärrä, mutta kunnioittavat syvällisen osaamisen vuoksi.

Jotta organisaatio voisi menestyä, johtajien on tärkeää löytää oikeanlaisia ihmisiä oikeanlaiseen rooliin. Valitettavasti monen organisaation ongelmana on vääränlaisten ihmisten sijoittaminen heille sopimattomiin rooleihin.

Ceasar Wun kirjassa Cloud Data Centers and Cost Modeling – A Complete Guide To Planning, Designing and Building a Cloud Data Center hän käsittelee roolitusten merkitystä.

Piirsin hänen ajatusten innoittamana oheisen Motivaatio-älykkyys (MÄ) -kuvan, johon jokainen voi yrittää sijoittaa itseään. Ceasar Wu puhuu tässä kohtaa suoraan IQ:sta eli suoremmin älykkyydestä.

Ihannearkkitehti on tietysti fiksu ja motivoitunut eli sijoittuu oikean yläkulman laatikkoon ”Fiksu ja ahkera”. Tämä siitä syystä, että arkkitehti joutuu käsittelemään työssään paljon informaatiota ja kognitiivisesta suorituskyvystä on hyötyä, kun omaksutaan uusia asioita.

Hyvä IT-arkkitehti on älykäs ja motivoitunut.
Hyvä arkkitehti pystyy omaksumaan paljon tietoa nopeasti ja on motivoitunut työssänsä.

Toinen Ceasar Wun malli käsittelee persoonallisuutta. IQ:n sijaan hän puhuu tässä kohtaa EQ:sta. Hänen vaaka-akselilla on kommunikaatiokyvyt, mutta pystyakselilla asenne. Minä käänsin tämän niin, että liitin yhtälöön tekniset taidot, joilla korvasin asenteen. Syntyi Tekniset taidot – kommunikaatiokyvyt (TK) -mittari.

Hyvän arkkitehdin ominaisuuksia
Hyvässä arkkitehdissä yhdistyvät tekniset taidot ja kommunikointikyvyt.

Arkkitehdin ihanneprofiili löytyy tietysti taas oikeasta yläkulmasta, jossa yhdistyvät tekniset taidot ja kommunikaatiokyvyt.

Yhteenveto

Erilaisia odotuksia arkkitehtiä kohtaan voisi tietysti listata paljon enemmänkin, mutta varmasti jo nämä maalaavat kuvaa hyvin ihmisten kanssa toimeen tulevasta, bisneksen ja IT:n välimaastossa liikkuvasta laaja-alaisesta ja kokeneesta ammattilaisesta.

On selvää, että suurin osa arkkitehti-titteliä käyttävä ei ihan täytä näitä speksejä. Se johtuu siitä, että pyrin kuvaamaan strategisen tason arkkitehdin tai hyvän kokonaisarkkitehdin roolia.

On vaikea löytää näin laaja-alaisia ihmisiä, koska monet, joilla ehkä olisi kykyjä tähän, eivät halua olla arkkitehtejä, vaan esimerkiksi IT-johtajia. Vielä vähemmän tällaisia strategisen tason arkkitehtejä kasvaa suoraan koulunpenkiltä.

Tässä on kuitenkin sellainen profiili, jota kohti moni arkkitehti voisi yrittää kasvaa. Uskoisin, että yksikään toimitusjohtaja ei pane pahakseen, jos omasta tai edes palveluntarjoajan organisaatiosta löytyisi tällaisella osaamisella varustettuja ihmisiä.

Jos pidit tästä kirjoituksestani ja aihe kiinnostaa, voisit pitää myös näistä kirjoituksista:

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Scroll to Top