Pilvi – mitä hyötyä liiketoiminnalle vuonna 2018?

Päivitetty 21.4.2018

Pilvipalveluista on hyötyä liiketoiminnalle.

Tällä hetkellä moni tietohallintojohtaja ja arkkitehti miettii, mitä hyötyä pilvestä olisi omalle organisaatiolle.

Jos mietit, miten pilvipalveluihin pitäisi suhtautua, lue tämä artikkeli.

Kerron suomeksi, miksi jokaisen CIO:n ja muun johtajan pitäisi olla kiinnostunut pilvipalveluista.

Kun olet lukenut tämän artikkelin, ymmärrät, miksi perinteinen IT-ympäristö on riippakivi liiketoiminnalle, ja miten pilvipalvelut hyödyttävät liiketoimintaa.

 

Moni katsoo tilannetta omiin kokemuksiin pohjautuen. Tässä piilee vaara. On hyviin helppoa päätellä, että pilveä ei voida hyödyntää laajassa mitassa, koska perinteinen IT-infra tuntuu tutummalta.

Samaan aikaan pilvipalvelut ovat mullistamassa IT-ympäristöt – tai niin ainakin palveluntarjoajat lupaavat.

Pilven hyötyjä on helpompi ymmärtää, kun katsoo ajassa taaksepäin. Kuten näemme, pilven liiketoimintahyötyjä on lukuisia – ja niitä on vaikea peitota perinteisellä IT-infralla.

 

IT-infran ongelma on selvästi sen epäselvä yhteys liiketoimintahyötyihin

 

Aluksi tietokoneet ja ohjelmistot rakennettiin itse

Tietokoneiden alkuaikoina jopa tietokoneet rakennettiin itse. Koneiden laitteisto rakennettiin käsityönä samoin kuin ohjelmistot. Itse rakennettujen ohjelmistojen rakentaminen kesti jopa vuosia. Ohjelmistot vastasivat silloisiin käyttötarpeisiin hyvin, mutta ongelmaksi muodostui niiden kyvyttömyys ohjelmien väliseen kommunikaatioon. Yksittäisen ohjelman tukemiseen tarvittiin tiimi IT-asiantuntijoita. Tämä oli tietenkin erittäin kallista. Tarvittiin muutosta, jonka myötä kehitys nopeutuisi ja kustannukset laskisivat.

 

Valmisohjelmistot nopeuttivat ohjelmistojen uusien ohjelmien käyttöönottoa

Seuraava askel kehityksessä oli valmisohjelmistojen käyttö. Ohjelmia ei enää halutut rakentaa itse, vaan pyrittiin hyödyntämään toisten tekemiä ohjelmia lisenssejä ostamalla. Ohjelmat saatiin aiempaa nopeammin käyttöön, mutta IT-budjetit kasvoivat nopeasti – nopeammin kuin yritysten liikevaihto.

Ongelma oli IT-resurssien matala käyttöaste. Jokaista sovellusta varten tarvittiin oma palvelinrauta. Tätä pyrittiin kiertämään asentamalla samalle palvelimelle useampia ohjelmistoja, mutta tämä oli ylläpidon kannalta ongelmallista, koska ohjelmat eivät välttämättä toimineet yhdessä.

Yritykset kuitenkin kiltisti ostivat palvelimia ja ohjelmistoja. Uusien sovellusten käyttöönotto kesti edelleen viikkoja ja usein kuukausia, koska jokainen uusi järjestelmä vaati käytännössä palvelinten tilaamisen, asentamisen ja ohjelmistojen käyttöönoton.

Sovelluksia alettiin ostamaan valmiina, mutta joka sovellusta varten ostettiin oma palvelin.

Palvelinvirtualisointi paransi ympäristöjen tehokkuutta

Palvelinvirtualisointi on teknologisesti yksi merkittävimmistä IT-infran kehitysaskeleista. Samaan palvelinrautaan saatiin nyt asennettua useita virtuaalipalvelimia ja näin ympäristöjen käyttöaste nousi merkittävästi. Vähitellen alkoi myös ilmaantua mahdollisuuksia vuokrata palvelinkapasiteettia sen omistamisen sijaan. Vuokramalli on ollut liiketoiminnan kannalta erittäin suuri kehitysaskel. Se on pitkälti poistanut etupainotteiset investoinnit.

Teknisesti IT-ympäristöjen kehitys kuitenkin johtuu pitkälti palvelinvirtualisoinnista, joka on laskenut tarvittavia investointeja. Palvelinrautojen kustannukset ovat laskeneet rajusti. Samaan aikaan kuitenkin virtualisointiohjelmistojen ja jaettujen levyjärjestelmien osuus kustannuksista on kasvanut.

 

IT-infra on edelleen riippakivi liiketoimintanäkökulmasta

IT-ympäristöt ovat kuitenkin edelleen liiketoiminnan kannalta ongelmallisia. Yritys on joutunut joko ostamaan ja ylläpitämään omaa IT-infrastruktuuria tai ostamaan IT-infrastruktuurin ulkoistuspalveluita. Moni kysyy, mitä hyötyä kalliista IT-infrastruktuurista on. Vastaukset ovat olleet vähintäänkin epämääräisiä. IT-infran ongelma on selvästi sen epäselvä yhteys liiketoimintahyötyihin.

Yritysten on pitänyt pitää yllä infrastruktuuria, jota on käytetty monien eri sovellusten ajamiseen. Tämän vuoksi yhden uuden sovelluksen tuominen kokonaisuuteen ei ole tuonut välttämättä muita kustannuksia kuin lisenssin. Kuitenkin koko infran ylläpito on vaatinut monien ammattilaisen työpanoksen. Ympäristöistä on tullut niin monimutkaisia koneistoja, että infran kehittäminen on ollut hyvin haastavaa.

IT-infran hyötyjä voi olla vaikea mitata

Moni yritys on lähtenyt tässä vaiheessa ulkoistamaan oman konesalinsa palveluntarjoajille. Kun oman ympäristön ylläpito vaatii vähemmän omaa henkilökuntaa ja tarvittavasta IT-ympäristöstä maksetaan palvelumaksua, voidaan IT-kuluja seurata paremmin. Samalla saadaan käyttöön parempi tekninen osaaminen kuin on mahdollista oman väen voimin. Ulkoistamalla IT-infran ylläpidon oma henkilökunta voi keskittyä liiketoiminnan tukemiseen.

 

Virtualisoitu konesali yhdistettynä nopeisiin yhteyksiin mahdollistaa pilvipalveluiden rakentamisen

Vähitellen virtualisointiteknologiat ovat levinneet tallennusjärjestelmiin ja verkkoihin. Tuloksena on ohjelmistopohjainen konesali (Software-defined-data-center eli SDDC). Tämä on mahdollistanut ympäristöjen tehokkuuden kasvattamisen, automaatioasteen nostamisen ja sen myötä palveluiden automaattisen käyttöönoton.

Tehokkuuden parantuminen johtuu pitkälti siitä, että virtualisoitu konesali mahdollistaa laitteistojen yhteiskäytön. Kymmenet, sadat, jopa tuhannet asiakkaat voivat jakaa infraa, joka jokaisen piti aiemmin hankkia itse. Automaatiooasteen nousun myötä myös ylläpitohenkilökuntaa tarvitaan vähemmän.

Kun tietoliikenneyhteydet ovat nopeutuneet, on konesali ollut mahdollista viedä aiempaa kauemmaksi. Tietoliikenneyhteydet ovat esimerkiksi Suomessa nykyään niin nopeita, että konesali voidaan sovelluksien vaatimista vasteajoista riippuen viedä toiselle puolelle Suomea tai jopa kauemmaksi.

Pilvipalvelut nopeuttavat palvelukehitystä.

 

Pilvessä ei pohjimmiltaan ole kyse teknologiasta vaan palvelumalleista

Yksi syy sille, miksi ihmisille on ollut vaikea ymmärtää, mistä pilvessä on kyse, on siinä, että pilvipalvelut sisältävät sekä uutta teknologiaa, että uusia palvelumalleja. IT-ihmiset ovat perinteisesti keskittyneet enemmän teknologiaan.

Palvelumallit ovat kuitenkin liiketoimintamielessä paljon mielenkiintoisempia kuin teknologia.

Merkittävä muutos aiempiin palvelumalleihin on mahdollisuus maksa infrasta käytön mukaan (Pay-as-you-go). Kuka yrityksen omistaja haluaa maksaa isoa maksua epämääräisestä joukosta palvelimia ja verkkoja, kun vaihtoehto on maksaa juuri tietyn palvelun vaatimasta infrasta – juuri sen verran kuin infraa tarvitaan.

Pilvipalvelut nopeuttavat IT-palveluiden kehittämistä.

Toinen merkittävä hyöty on mahdollisuus ostaa lisäkapasiteettia tarpeen mukaan. Aiemmin palvelu piti mitoittaa kuormitushuipun mukaan. Jos palvelun käyttöaste oli korkea esim. tuotejulkistuksen yhteydessä, piti ylimääräistä kapasiteettia makuuttaa tyhjänä koko vuoden siltä varalta, että palvelu tarvitsisi hetkellisesti lisäkapasiteettia. Jos lisäkapasiteettia ei osannut mitoittaa kokoonpanoon, ei uutta suorituskykyä ollut tiedossa ennen kuin viikkojen odottelun jälkeen.

Nykyään palvelut voidaan mitoittaa niiden kulloisenkin käyttöasteen mukaan, ja ottaa lennossa käyttöön tarvittavaa prosessointitehoa. Pilvipalvelut skaalaavat rajusti ylöspäin, mutta myös alaspäin. Office 365 -palvelussa laskutus perustuu käyttäjämääriin. Jos käyttäjämäärä laskee, myös kustannukset laskevat.

Käyttöönoton nopeus on selkeä pilvipalvelun hyöty. Kuka haluaa enää odotella perinteisen IT-osaston ehkä jopa viikkoja kestävää projektia, jos sama palvelu voidaan nostaa pilvestä ylös tunneissa, ehkä jopa minuuteissa? Käyttämällä pilvipalveluita voidaan erilaisten palveluiden käyttöönottoaikoja lyhentää merkittävästi. SaaS-palveluiden suosio perustuu tähän: Toimittajalla on jo valmiina tarvittava infra ja asiakkaan tarvitsema konfiguraatio. Palvelu saadaan hetkessä ylös sen sijaan, että aletaan odottelemaan perus-IT:n suunnittelua ja rakentamista.

Parhaimmillaan pilviympäristöt ovatkin erilaisissa tuotekehitysprojekteissa, joissa erilaisia tilapäisiä testiympäristöjä tarvitaan pystyyn nopeasti.

Yksikään yrityksen rahoituksesta vastaava ei halua tehdä etupainotteisia investointeja. Rahaa palaa runsaasti samalla, kun hyötyjä joudutaan odottamaan. Tähänkin pilvipalvelut tarjoavat ratkaisun: Yhtään etupainotteista investointia ei tarvitse tehdä. Maksut määräytyvät käytettyjen palveluiden perusteella ja niitä täytyy maksaa vasta siinä vaiheessa, kun palvelu on jo käytössä.

 

Lue myös artikkeli siitä, miten voit säilyttää oman konesalin, mutta saada silti parhaan hyödyn Azuresta.

 

Pilven kustannustehokkuus syntyy siis monesta tekijästä. Liiketoimintapäättäjää mahdollisuus infrapalveluiden joustavaan ostamiseen varmasti houkuttaa. Lisäksi peruspalveluiden tuottaminen palveluna vähentää oman henkilökunnan tarvetta. Vain äärimmäisen harva firma saa kilpailuetua oman perus-IT:tä ylläpitävän väen pitämisestä. Jos oma väki on keskittynyt yrityksen tai julkisen organisaation erityistarpeisiin ja teknologian hyödyntämiseen liiketoiminnassa, voidaan saavuttaa paljon enemmän liiketoimintahyötyjä.

 

Käyttäjät ovat siirtyneet nettiin

Perinteisesti järjestelmät rakennettiin omaan konesaliin. Oma konesali perustuu pitkälti ajatukseen siitä, että käyttäjät ovat konesaliin kytketyssä lähiverkossa. Perinteisesti näin olikin. Ennen tietotyötä käytiin tekemässä toimistoissa lähiverkosta, josta pääsi käyttämään yrityksen järjestelmiä.

Miten samoja järjestelmiä pääsi käyttämään kotoa? Etäyhteyden avulla. Jotta firman verkon palveluihin pääsi käsiksi, piti avata VPN-yhteys firman verkkoon. Kaikki hyväksyivät tämän. Oheinen kuva esittää tätä tilannetta.

Vanha maailma ei tarvinnut pilvipalveluja

 

Miksi vanha konesalimalli ei enää toimi?

Koska käyttäjät ovat siirtyneet nettiin.

Koska käyttäjät eivät enää käytä vain yrityksen hallinnoimaa laitetta työn tekemiseen.

Koska palveluita käytetään mobiililaitteilla.

 

Mitä vaikutusta sillä on, että käyttäjät ovat yhä enemmän netissä? Eihän se ole mikään ongelma: Avataan vain VPN-yhteys, ja järjestelmät ovat käytettävissä. Kuka oikeasti haluaa enää miettiä sitä, onko joku palvelu sisäverkossa vai ei? Ajatus siitä, että käyttäjän tarvitsisi välittää tästä, ei ole enää tätä päivää. Nykyään meillä kaikilla on erilaisia päätelaitteita. Me olemme lähtökohtaisesti aina netissä, mutta vasta toissijaisesti firman verkosa.

Erilaisia päätelaitteita
Kun palveluita käytetään pääasiassa internetistä erilaisilla päätelaitteilla, pilvipalveluista on paljon hyötyä.

 

Kun käyttäjät ovat netissä, ja haluavat käyttää palveluita omalla tietokoneella tai mobiililaitteilla, ei VPN-yhteys ole kovin toimiva ratkaisu. Olisi parempi, että palvelu on julkaistu suoraan nettiin. Perinteisessä maailmassa tämä vaatii edustapalvelimia ja DMZ-alueita, tietoturvan konfiguroimista, eli suhteellisen paljon työtä. Tähän pilvipalvelut tuovat muutoksen.

Pilvipalvelut ovat lähtökohtaisesti netissä.

Pilvipalvelut ovat lähtökohtaisesti netissä. Esimerkiksi Microsoftin O365 toimii samalla tavalla, oli käyttäjä sitten työapaikalla, kotona tai tien päällä. O365 ei välitä siitä, kuka omistaa käytetyn laitteen. Se toimii kaikilla päätelaitteilla. Vain käyttökokemus eroaa päätelaitteen mukaan. Sama pitää paikkansa muista pilvipalveluista. Kun palvelun pystytää esimerkiksi Azureen, sen julkaiseminen internetiin on vaivatonta. Koko toimintafilosofia lähtee siitä, että käyttäjät ovat koko ajan netissä. Sijainnilla ei siis enää ole väliä. Pilvipalvelut mahdollistavat siis modernin käyttäjäkokemuksen rakentamisen.

 

Pilvipalvelut mahdollistavat 100 kertaa nopeamman palvelukehityksen

Julkisessa pilvessä kuten Amazon AWS:ssä, Microsoft Azuressa ja Googlella on valtava määrä palveluita, jotka saa käyttöönsä itsepalveluportaalin avulla.

Vanhassa, konesalikeskeisessä maailmassa, uusien palveluiden pystytys kesti jopa viikkokausia, Jos palvelu vaati lisää palvelinkapasiteettia, piti alkaa miettimään, millaista palvelinrautaa tarvitaan, sitten rauta tilattiin ja odotettiin sen saapumista. Lopulta palvelin päästiin asentamaan, liittämään virtualisointiympäristöön, jonka jälkeen päästiin asentamaan kyseinen varsinainen sovellus.

Pilvi muuttaa tämän kaiken. Jos tarvitaan uusi palvelu, voidaan ostaa vain palvelu, esimerkiksi SQL-kanta. Enää ei tarvitse ostaa kokonaista palvelinta. Palvelun käyttöönotto kestää tyypillisesti muutaman minuutin, jonka jälkeen se on käytössä. Tämä nopeusetu on merkittävä pilivipalveluiden liiketoiminnoille tuoma hyöty. Koska palvelukehityksessä voidaan hyödyntää valmiita komponentteja, jotka saadaan välittömästi käyttöön, lyhenee uusien palveluiden vaatima kehitysaika murto-osaan vanhaan maailmaan verrattuna. Tämän nopeusedun vuoksi jokaisen johtajan pitäisi olla kiinnostunut pilvipalveluista.

 

Pilvipalvelut ovat Internet-of-thingsin (IoT) mahdollistaja

 

Internet-of-things (IoT) eli esineiden internet tarvitsee paikan, johon sensorien keräämä tieto kerätään. Lisäksi sensoreita pitää hallita ja mahdollisesti päivittää. Jos anturit liitetään omaan sisäverkkoon, ajaudutaan nopeasti hankaluuksiin. Täysin oman IoT-ympäristön rakentaminen on varmasti mahdollista, mutta paljon helpommalla pääsee, jos rakentaa palvelut lähtökohtaisesti pilveen.

Pilvipalvelut sisältävät valmiita komponentteja, joita voi käyttää IoT-laitteiden hallintaan, ohjaamiseen ja datan keräämiseen. Jos organisaatio haluaa alkaa hakemaan kokemuksia IoT-ratkaisuista, voidaan IoT-ympäristön vaatima “back-end” eli datan keruuy-, analysointi ja esitysmpäristö ja laitteiden hallinta toteuttaa tänään. Kuten mainitsin aiemmin, ei tarvita etupainotteisia investointeja, vaan kustannukset syntyvät palveluiden käytöstä. Koska on todennäköistä, että datamäärä on aluksi pieni, alkuvaiheen kustannuksetkin ovat pieniä.

 

Pilvipalvelut mahdollistavat Big Datan hyödyntämisen

Mihin Big dataa kannattaa kerätä? Omaan konesaliympäristöönkö? Palveluntarjoajan levyjärjestelmään? On todennäköistä, että kumpikin vaihtoehto osoittautuu liian kalliiksi. Perinteiset tallennusratkaisut ovat yksinkertaisesti liian kalliita tähän tarkoitukseen. Miten järjestelmät mitoitetaan, kun ei edes tiedetä tulevaisuudessa kertyvän datan määrää?

Pilvipalvelut tuovat tähänkin ratkaisun. Pilvipalveluntarjoajilla on valmiit alustat big datan keräämiseen. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia siitä, kuinka paljon dataa mahdollisesti kertyy. Alustat on rakennettu joustaviksi, ja niiden avulla datamäärä voi kasvaa niin suureksi kuin on tarve.

Toinen suuriin tallennusmääriin liittyvä pilvipalveluiden hyöty on tallennustilan halpuus. Koska pilvipalveluihin voidaan helpommin rakentaa ns. hidasta levypintaa, syntyy suurien datamassojen tallentamisesta vähemmän kustannuksia, kuin liiketoimintakriittisten sovellusten tarpeisiin suunnitellun tallennuslaitteen kustannus olisi.

 

Pilvipalvelut mahdollistavat analytiikan

Erilaisia analytiikkaohjelmistoja voi ostaa omaan konesaliin. Kuitenkin analytiikkaa on helpompi hankkia pilvestä. Palveluntarjoajien laaja tuoterepertuaari tekee pilvipalveluista tässäkin mielessä kiinnostavan. Kun esimerkiksi IoT-ratkaisu kerää dataa Data Lakeen (rajattomaan tallennustilaan), alkaa datapisteiden määrä vähitellen kasvaa. Tätä datamassaa voidaan analysoida tehokkaasti pilven analytiikkatyökaluilla. Samoin kuin aiemmissa sovelluskohteissa, asiakas saa täysimittaiset analytiikkaympäristöt käyttöönsä heti, ja vain käytöstä tarvitsee maksaa.

 

Pilvipalvelut ovat yksi digitalisaatioon keskeisesti liittyvä teknologia

Kuten edellä listatut hyödyt osoittavat, pilvipalveluista on paljon hyötyä digitalisaatiossa. Pilvipalvelut nopeuttavat kehitystä, tarjoavat mahdollisuuden pystyttää IoT-ympäristöjä, jotka puolestaan vaativat analytiikkaa. Kun lisäksi erilaisten web-pohjaisten ja mobiilisovellusten kehittäminen on tehty hyvin helpoksi ja nopeaksi, on selvää, että pilvi on aivan digitalisaation ytimessä. Ei siksi, että pilvipalveluita pitäisi käyttää sen vuoksi, että ne ovat digitalisaatioon liittyvä teknologia tai palvelu, vaan sen vuoksi, että digitalisaatio on paljon helpompaa, kun uusia palveluita saadaan käyttöön sitä mukaa, kun niitä tarvitaan.

 

 

Jos pidit tästä artikkelista, myös seuraavat artikkelit voivat olla kiinnostavia:

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.