fbpx

Näin laadit pilvistrategian – 7 askelta

Oletko miettinyt jotain seuraavista kysymyksistä:

  • Mikä pilvistrategia on?
  • Mitä hyötyä on siitä, jos laaatii pilvistrategian?
  • Miten pilvistrategia käytännössä laaditaan?

Vastaan tässä kirjoituksessa näihin kysymyksiin. Käsitellään aluksi sitä, mikä pilvistrategia oikein on?

pilviroadmap

Mikä on pilvistrategia?

Pilvistrategia auttaa vastaamaan esimerkiksi kysymykseen: Mikä on On premises -konesalimme tulevaisuus? Suurin osa organisaatioista, joilla on On premises -konesali joko itsellä tai ulkoistettuna, pohtii tätä kysymystä. Pilvi tuntuu varmasti kiinnostavalta vaihtoehdolta, mutta samaan aikaan se herättää huolta.

Tässä joitakin kysymyksiä, jotka voivat tulla mieleen, kun pohditaan pilven laajamittaista hyödyntämistä:

  • Mitä jos kustannukset karkaavat pilvessä?
  • Mitä konkreettista hyötyä pilvi voisi meille tarjota verrattuna perinteisempään konesalitoteutukseen?
  • Millainen elinkaari nykyisellä konesalillamme on? Paljonko siihen kannattaa panostaa, jos kuitenkin menemme pilveen?
  • Mistä aloittaa, jos alamme siirtämään työkuormia pilveen?
  • Mitä käy tietoturvalle pilvessä?

Näitä kysymyksiä olisi helppo listata paljon enemmänkin. Pilvistrategia pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin.

Pilvistrategiasta voi hyvin puhua käyttämällä termiä pilviroadmap, jos on allerginen strategia-sanalle. Käytänkin tässä kirjoituksessa kumpaakin sanaa melko vapaasti synonyymina.

Minulle strategia tarkoittaa tässä yhteydessä suunnitelmaa, jossa asioita katsotaan helikopteriperspektiivistä. Pilvistrategia pyrkii luomaan kokonaiskuvaa tulevasta suunnasta ja toimimaan ohjenuorana IT-ympäristöä kehitettäessä.

Pilvistrategian yksi konkreettisimmista lopputuotteista on ainakin minun tekemänä roadmap, jota voi hyödyntää tulevista kehitysprojekteista päätettäessä.

Pilvistrategia on siis suunnitelma eli roadmap siitä, miten erilaisia pilvipalveluita voidaan hyödyntää. Tällainen suunnitelma auttaa hahmottamaan, miten IT-ympäristö tulee muuttumaan pidemmällä aikavälillä.

Mitä hyötyä on siitä, että käyttää aikaa ja rahaa tällaisen suunnitelman laatimiseen? Käsitellään seuraavaksi sitä.

Mitä hyötyä pilvistrategiasta tai pilviroadmapista on?

Mitä hyötyä pilvistrategian laatimisesta on? Ehkä mietit, miksi kannattaa käyttää aikaa suunnitelman tekemiseen? Miksei vain keskitytä pilven käyttöönottoon? Miksei keskitytä konkreettisten asioiden tekemiseen?

Nämä ovat hyviä kysymyksiä.

Jos pilven hyödyt ovat selvillä ja kokee tietävänsä, mikä on paras suunta omalle organisaatiolle, ei asiaa tarvitse pohtia. Jos ei tarvitse tehdä päätöksiä palvelinalustojen uusimisesta tai päätöksiä ulkoistussopimusten jatkosta, ei muodollista roadmapia ehkä tarvitse tehdä.

Usein varsinkaan isommassa IT-ympäristössä asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Isossa organisaatiossa on paljon asioita, jotka vaikuttavat jokaiseen ratkaisuun.

Ihmiset myös ymmärtävät pilven eri tavoin. Yhdelle pilvi on tuttu ja hyödyt selkeitä, kun taas toinen kokee pilven epämääräisenä eikä näe sen hyötyjä verrattuna nykytilanteeseen. Joku tietää hyvin, mitä ottaa huomioon ja millainen kokonaisuudesta olisi tulossa, kun taas toinen näkee enemmän uhkakuvia.

Pilvistrategian tai pilviroadmapin laatiminen auttaa muodostamaan yhteisen suunnan

Jos organisaatiossa on paljon erilaisia näkemyksiä oikeasta kehityksen suunnasta tai vauhdista, pilvistrategian laatimisesta voi olla hyötyä.

IT-ympäristö muuttuu jatkuvasti, ja mitä isompi ympäristö on kyseessä, sitä enemmän siellä tapahtuu jatkuvasti. Kaikki muutokset eivät kuitenkaan vie kehitystä oikeaan suuntaan.

Sovelluksia ja käyttöjärjestelmiä päivitetään, uusia SaaS-palveluita otetaan käyttöön, integraatioita rakennetaan, alustoja uusitaan ja sopimuksia jatketaan. Osa näistä asioista voi itseasiassa hidastaa kehitystä, koska mitä enemmän perinteisempään ympäristöön investoidaan, sitä vaikeampi siitä on henkisesti päästää irti.

Pilvistrategia eli pilviroadmap auttaa tekemään päätöksiä IT-infran ja sovellusten suhteen

Kun piirtää auki eri vaihtoehdot ja kirjoittaa auki niiden vaikutukset, voi ymmärtää paremmin erilaisten päätösten vaikutukset. Näin voi tehdä sellaisia päätöksiä ja kehitysaskeleita, jotka vievät kokonaisuutta oikeaan suuntaan.

Esimerkki päätöksistä voisi olla sovellusalustojen uusimistarve. Missä sovelluksia kannattaisi jatkossa ajaa  ̶  pilvessä SaaS-palveluna, pilvialustalla vai perinteiseen konesaliin toteutettavilla alustoilla?

Toinen esimerkki päätöksestä voisi olla päättyvä ulkoistussopimus. Aina kun sopimuskausi lähestyy loppuaan, joutuu väkisin miettimään, jatketaanko kuten ennenkin vai pitäisikö ryhtyä toimenpiteisiin.

Pilvistrategia auttaa arvioimaan nykytoimittajien palveluvalikoimaa ja osaamista

Kun asiakkaalla on selkeä näkemys siitä, millaisia tukipalveluita ja asiantuntijoita tarvitsee, voi käynnistää keskustelut nykyisten IT-toimittajien kanssa siitä, miten he pystyvät auttamaan pilvimatkalla.

Ainakin kirjoitushetkellä perinteiset IT-palveluntarjoajat vasta muodostavat käsitystään markkinasta ja omasta ansaintalogiikastaan. Tämän vuoksi monen perinteisen palveluntarjoajan palveluvalikoima on puutteellinen.

Sekä palvelut että asiantuntijoiden osaaminen kehittyvät asiakaskysynnän myötä, mutta ainakin tällä hetkellä asiakkaiden on syytä olla hereillä. Pilvistrategian avulla asiakas siis voi muodostaa käsitystä siitä, pärjätäänkö olemassa olevan kumppaniverkoston kanssa vai tarvitaanko uusia toimijoita.

Pilvistrategia auttaa tunnistamaan oman organisaation koulutustarpeet

Lähes jokaisessa IT-organisaatiossa on melkoisesti paineita kasvattaa pilvipalvelujen tuntemusta. Pelkästään tällainen projekti, jossa muodostetaan yhteistä käsitystä tulevasta kehityksen suunnasta, auttaa osallistujia arvioimaan omaa osaamistaan ja voi innostaa opiskeluun. Toki kirjallisetkin tuotokset antavat selkänojaa päätettäessä ajan ja rahan käytöstä.

Pilvistrategia auttaa huomioimaan liiketoimintojen odotukset

Kun pilvistrategian laatimisessa otetaan huomioon liiketoimintojen odotukset, saadaan pohjaa suunnan ja eri vaihtoehtojen arvioimiseen. Liiketoimintoja ei yleensä kiinnosta, millaisilla alustoilla sovelluksia ajetaan, mutta se kiinnostaa, miten pitkään projektit kestävät tai kuinka helppoa uusien asioiden kehittäminen tulee jatkossa olemaan.

Liiketoimintoja kiinnostaa usein myös syntyvät liiketoimintaan kohdistuvat riskit. Tähän liittyvät sovellusten ja tuotettavien palvelujen kriittisyys liiketoiminnalle, mutta myös mahdollisten tietoturvaongelmien muodostamat liiketoimintahaitat.

Pilvistrategia auttaa rakentamaan tietoturvallisen pilven

Jos pilvistrategian tai -roadmapin tekee tietoturvapainotteisena, auttaa se ehkäisemään tietoturvaongelmia, joita syntyy, jos pilvipalveluita otetaan käyttöön hallitsemattomasti. On tärkeää ottaa pilvi käyttöön hallitusti ja ymmärtää, millaisia vaikutuksia erilaisilla palveluilla on.

Yksi näkökulma tietoturvaan on datan sijainti ja pilveen siirrettävän datan sensitiivisyys. Toinen, hieman enemmän riskilähtöinen ajattelu lähtee siitä, miten riippuvainen organisaatiosta tulee pilvitarjoajien suhteen. Miten palvelusta päästään eroon tarvittaessa?

Miten se pilvistrategia sitten laaditaan? Olen koonnut tähän kirjoitukseen joitakin seikkoja, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi omassa työssä.

Laadi pilvistrategia noudattamalla näitä 7 askelta

Pilvistrategian eli pilviroadmapin laatiminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Se tapahtuu ottamalla seuraavat 7 askelta:

  1. Kartoita liiketoiminnan toiveet tai tarpeet
  2. Tunnista toimintaympäristön luomat rajoitteet
  3. Kuvaa IT-infran nykytila
  4. Analysoi sovellusarkkitehtuuri
  5. Tunnista pilven tuomat mahdollisuudet
  6. Valitse suunta
  7. Laadi roadmap

Käsitellään näitä yksi kerrallaan.

Askel 1: Kartoita liiketoiminnan toiveet ja tarpeet

Kaiken kehittämisen pitäisi aina lähteä liiketoiminnan tarpeiden ja toiveiden ymmärtämisestä. Tämä on periaatteessa simppeli asia. Käytännössä erilaisia tarpeita tulee eri suunnista ja välillä ne ovat jopa ristiriidassa keskenään.

Riippuu hyvin paljon organisaatiosta, miten tarpeiden koostaminen kannattaa tehdä. Niitä voi koostaa haastattelemalla avainhenkilöitä, työpajojen tai kyselyjen avulla. Monesti IT-yksiköllä on hyvä käsitys tarpeista, jolloin voidaan hyödyntää näppituntumaa, jota löytyy omasta takaa.

Asiat näyttävät liiketoiminnan silmin katsottuna erilaiselta kuin teknisen asiantuntijan silmin katsottuna. Siksi ympäristöä ei kannata kehittää vain teknisistä lähtökohdista.

Liiketoiminnan tarpeiden huomioimista ei kannata jättää väliin, koska liiketoiminnan tarpeista tulevat driverit ajavat kehitystä. Ne antavat pohjan kaikkien etenemismallien arvioinnille ja lopulta määräävät suunnan.

Askel 2: Tunnista toimintaympäristön luomat rajoitteet

Kaikki kehittäminen lähtee liikkeelle toimintaympäristön ymmärtämisestä. Toimintaympäristöön liittyy voimakkaasti henkilöstön määrä, erilaisten käyttäjäryhmien luonteet ja tarpeet, toimipisteiden lukumäärät ja mm. se, mistä työtä halutaan tehdä.

Sidosryhmät muodostavat toisen näkökulman toimintaympäristöön. Millaisia vaatimuksia asiakkailta tulee? Kuinka säädelty toimiala on kyseessä? Liittykö tietojen käsittelyyn lainsäädännöllisiä näkökulmia?

On hyvä koostaa yhteenveto tällaisista näkökulmista, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki olennaisimmat asiat tulevat huomioiduksi. Näin pilviroadmapissa voidaan huomioida ne erityispiirteet, joita toimintaympäristöön liittyy.

Askel 3: Kuvaa IT-infran nykytila

Jos ei olla rakentamassa pilvistrategiaa aloittavalle yritykselle, IT-ympäristöstä löytyy aina painolastia, joka tuo kehittämiseen vaikeuskerrointa. Siksi kaikki kehittäminen lähtee liikkeelle IT-ympäristön nykytilanteen ymmärtämisestä.

Tähän liittyy monia erilaisia näkökulmia:

  • Miten konesalipalveluita tuotetaan tällä hetkellä?
  • Millaista teknistä velkaa alustaan ja konesaliin liittyy?
  • Millaisia deadlineja IT-infra luo kehittämiselle?

Paineita kehitykselle syntyy myös palvelinten ja sovellusten kautta. Missä kunnossa palvelinalustat ovat? Millaisia päivityspaineita käyttöjärjestelmien ja tietokantojen puolelta tulee? Mikä on minkäkin sovelluksen kehitystarve ja elinkaari?

Askel 4: Analysoi sovellusarkkitehtuuri

Jokaisessa perinteisessä IT-ympäristössä on sekä Onpremises -sovelluksia että SaaS-sovelluksia. Jatkossa niissä on yhä enemmän uusia, pilviteknologioihin perustuvia sovelluksia ja komponentteja useista eri ekosysteemeistä. Siksi sovellusten rakenteen, riippuvuussuhteiden ja roadmapin arviointi keskeinen osa pilvistrategian laatimista.

Sovellusarkkitehtuurin analyysissa arvioidaan sovelluksen kriittisyyttä liiketoiminnalle, kuvataan sovellusten välisiä riippuvuussuhteita, sekä niiden riippuvuuksia IT-infran suhteen. On tärkeää kuvata ketjuja loppukäyttäjistä IT-infran komponentteihin saakka.

Tällaisen analyysin avulla voidaan nähdä, mitä sovelluksia kannattaa siirtää pilveen ja mitä kannattaa ajaa perinteisessä konesalissa. Samalla analyysi antaa arvokasta tietoa myös ICT-varautumisen näkökulmasta. Analyysin voi tehdä joko EA-työkaluun (Enterprise Architecture) tai Vision ja Power pointin yhdistelmällä, jos kokonaisarkkitehtuurityö ei ole lähtenyt isosti liikkeelle.

Kun tietoja kerätään fiksusti, saadaan tätä kautta selville, millaisessa aikataulussa kehittämisen on syytä edetä ja missä järjestyksessä ympäristö ”happanee”. Jo pelkästään tämä IT-ympäristön kartoittaminen ja kehitysroadmapin rakentaminen tuo kehitykseen kaivattua ryhtiä.

Lue lisää siitä, mikä merkitys sovelluksilla on pilvistrategiaan.

 

Askel 5: Tunnista pilven tuomat mahdollisuudet

Kun nykytilanne on riittävän hyvin selvillä, voidaan miettiä, mitä realistisia mahdollisuuksia pilvi juuri meille tarjoaa.

Käsittelen tulevissa kirjoituksissa erilaisia kehitysvaihtoehtoja tarkemmin, mutta tässä joitakin mahdollisuuksia:

  • SaaS-palvelut kehityksen kulmakivenä. SaaS-palvelujen hyödyntäminen sopii suurimmalle osalle organisaatioista, jos vain sopivia palveluita on tarjolla.
  • Datapilven rakentaminen. Nykyään puhutaan paljon tiedolla johtamisesta, datan keräämisestä ja analysoimisesta. Tähän liittyy IoT-ympäristöjen, perinteisemmän analytiikan ja tekoälyn hyödyntäminen. Kantavana ideana on organisaation hallussa olevan tiedon jalostaminen ja analysointi lisäarvon toivossa. Pilvi tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia.
  • Palvelinten Lift and shift -siirto pilveen. Jotkut haluavat eroon omasta konesalista ja haluavat siirtää palvelimensa pilveen.
  • Työkuormien siirto kontteihin ja Kubernetes-klustereilla ohjattavaksi. Työkuormien siirto virtuaalipalvelimilta kontteihin ja niiden ohjaaminen Kuberneteksen avulla on tällä hetkellä yksi eniten kiinnostusta herättävistä pilvikehityksen muodoista.
  • Sovelluskehittäjän pilvi. Jos organisaatiossa on omaa sovelluskehitystä, DevOps ja pilven hyödyntäminen kehittämisessä, testaamisen automatisoimisessa ja usein tapahtuvissa deploymenteissa on varmasti alue, joka kiinnostaa.

Erilaisia tapoja hyödyntää pilveä on siis hyvin paljon. Osa tavoista siirtää sovellukset hajalleen eri palveluntarjoajien palveluihin, osaa voi pitää tiukemmin omassa kontrollissa.

Lue lisää siitä, mitä hyötyä pilvipalveluista on.

Usein päädytään jonkinlaiseen hybridi-ratkaisuun, jossa osa palveluista on perinteisessä konesalissa ja osa julkipilvessä.

Juuri mahdollisten vaihtoehtojen moninaisuus saa monen miettimään mm. seuraavia asioita:

  • Miten kokonaisuus tulee toimimaan?
  • Kuinka tietoturvallinen ympäristö tulee olemaan?
  • Miten tietoturvaa ja riskejä hallitaan?
  • Kuinka palveluita ja sovelluksia ylläpidetään?
  • Mistä saan apua, jos törmään ongelmiin?

Askel 6: Valitse suunta

Tässä vaiheessa pyritään kuvaamaan millaisella ympäristöllä liiketoiminnan tarpeet voi täyttää mahdollisimman hyvin. Vaihtoehtoisia tapoja löytyy varmasti monia.

Jos kiinnostavia vaihtoehtoisia etenemisiä näyttää olevan enemmänkin, voi niitä arvioida alussa kuvattuja liiketoiminnan toiveita tai toimintaympäristön luomia vaatimuksia vasten.

Osa skenaarioista voi olla hyvinkin lennokkaita ja osa perinteisempiä. Pohjalla käytetään teknologisia mahdollisuuksia, liiketoiminnan toiveita ja tarpeita, tietoturva-vaatimuksia, IT-ympäristön nykytilaa jne. Näistä vaihtoehdoista voidaan valita realistisimmat ja tarkastella niitä tarvittaessa tarkemmin.

Strategiasta ei kannata rakentaa mitään 5-vuotissuunnitelmaa, vaan ennemminkin löyhä kehikko, joka antaa suuntaa tekemiselle.

Jos haluttu suunta selviää hyvin nopeasti, ei kaikkia tämänkään kirjoituksen askelia kannata ottaa kovin perusteellisesti. Asioita ehtii miettimään myöhemminkin.

Kun pilven hyödyntäminen jatkuu, ymmärrys asiasta kasvaa. Vähitellen oma näkemys kehittyy ja suuntaa voidaan säätää tarpeen mukaan.

Lataa tekemäni opas, jossa kerron lisää pilvistrategian laatimisesta.

Tilaa ILMAINEN opas

Opas pilvi konesali

Pilvistrategian laatimiseksi

Tilaa ilmainen 32-sivuinen opas, jossa kerron, mitä ottaa huomioon, kun haluat uudistaa IT-ympäristöä pilvipalvelujen avulla.

 

 

Askel 7: Laadi roadmap

Kun tiedossa on sekä lähtötila että tavoite, voidaan alkaa työtehtäviä sijoittamaan aikajanalle. Tästä muodostuu roadmap, jota voidaan alkaa toteuttamaan.

Mitä tarkemmaksi roadmapin tekee, sitä enemmän sen laatimisessa on työtä. Toisaalta tarkkuus auttaa näkemään oman toteutuskyvyn pullonkaulat paremmin kuin hyvin ylätason hahmotelma, jossa ei oteta kantaa siihen, onko suunnitelma realistinen.

Tavoitteeseen pääseminen vaatii tn. oman osaamisen kasvattamista, sopivia kumppaneita, sovellusten ja IT-infran uudistamista. Tavoite antaa toiminnalle suuntaa. Tämä ohjaa käynnistettäviä projekteja ja ohjelmia. Suunta elää samalla kun tulevaisuus muuttuu.

Yhteenveto

Olennaista on jakaa yhteinen käsitys tahtotilasta, jota kohti mennään ja varmistua siitä, että se tukee yrityksen tavoitteita. Tämän vuoksi tällaisen harjoituksen suurimpia hyötyjä on kasvattaa organisaation ymmärrystä mahdollisuuksista ja tulevaisuuden suunnasta.

Usein IT-johtajalla, arkkitehdeillä tai teknisillä asiantuntijoilla voi olla hyvinkin selviä näkemyksiä siitä, miten ympäristöä pitäisi kehittää. Se ei kuitenkaan riitä, vaan näkemyksiä pitää päästä jakamaan.

Kuten huomasit, pilvistrategian tai pilviroadmapin laatiminen vaatii asioiden kuvaamista ja dokumentoimista. Se tuppaa arjen kiireiden keskellä unohtumaan.

Me muistamme itse arkeemme liittyviä yksityiskohtia melko hyvin ja siksi mitä lähempänä olemme jotain asiaa, sitä vähemmän asioita tulee dokumentoitua. Juuri tämän vuoksi asioista keskusteleminen on usein vaikeaa.

Kun esim. IT-ympäristön nykytilaa tai kehitystarpeita ei ole kuvattu, asiaa ei ole tehty näkyväksi, jonka vuoksi eri ihmisten mielipiteet muodostuvat mielikuvien kautta.

Jos mielikuvat eivät ole täsmällisiä, yhteisen sävelen ja oikeiden päätösten tekeminen on vaikeaa.

Jos taas tilannekuva on suhteellisen tarkka, keskustelu ja päätökset toimenpiteistä syntyvät helposti.

Pilvistrategian ja -roadmapin dokumentoiminen on yksi käytännöllinen tapa johtaa IT-organisaatiota niin, että se palvelee liiketoimintaa ja organisaation tavoitteita.

Näin johdetulla organisaatiolla on hyvät mahdollisuudet pärjätä yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa.

 

Jos pidit tästä artikkelista, myös seuraavat artikkelit voivat olla kiinnostavia:

Tilaa uutiskirjeeni

Saat tiedon uusista artikkeleista suoraan sähköpostiisi.

Annan luvan tallentaa tietoni ja hyväksyn tietosuojakäytännön.

Scroll to Top